Viikon kirja: Sota vailla loppua

Kuva: Mari Teinilä

Tommi Kinnusen kirja Kaarna kertoo kuolemaa tekevästä naisesta, Lainasta ja hänen yli kuusikymppisistä lapsistaan, kaksossiskoista ja heidän isoveljestään. Ollaan Koillismaalla tarkemmin määrittelemättömällä paikkakunnalla.

Kirjan nykyhetkeä on 2000-luvun alku. Lähestyvä kuolema on tuonut kaksossiskot tapaamaan äitiä viimeisen kerran. Tekstin takaumat siirtyvät vähitellen kuvaamaan muutamaa päivää jatkosodan aikana. Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät silloin siviileihin kohdistuneita iskuja Suomen rajojen sisäpuolella.

Kirjan tapahtumat muistuttavat Lapissa Savukosken Seitajärvellä vuonna 1944 partisaanien tekemää iskua. Siinä kuoli yhteensä 15 ihmistä, heidän joukossaan naisia ja lapsia.

Kaarnassa sisarusten äiti, talvisodan aikana leskeksi jäänyt Laina, joutui partisaanien iskun kohteeksi, mutta ei ole pystynyt puhumaan tapahtumista kenellekään. Mieli on järkkynyt, mutta apua ei ole ollut saatavissa. Siitä on seurannut arvaamaton ja osin väkivaltainen käytös, jonka kohteeksi joutuvat uusi puoliso sekä lapset. Aikuisten tyttärien suhde äitiinsä on vihan ja katkeruuden sävyttämä.

”Kirja kertoo sodasta, joka ei päättynyt rauhansopimukseen”

Toinen kirjan päähenkilöistä on kotiseudulle jäänyt Lainan vanhin lapsi Martti. Hän kokee jäävänsä yksin pienen suvun hiipuessa. Kylmillään oleva lapsuudenkotikin rapistuu. Etelässä asuvat kaksossiskot tuskin enää tulevat äitinsä hautajaisten jälkeen lapsuusmaisemiin tapaamaan veljeään.

Äidinkielen opettajana pitkään työskennellyt Tommi Kinnunen kirjoittaa taitavasti ja tiiviisti Suomen lähihistoriasta. Nykyhetkeä hänen on hiukan vaikeampi tavoittaa. Epäuskottava kohta kirjassa on esimerkiksi se, jossa yli kuusikymppiset sisarukset alkavat telmiä lumikinoksissa. Ehkä se on kirjailijan yritys keventää muuten niin raskaissa vaiheissa kulkevaa kertomusta.

Kaarnaa koskeneessa lehtiarviossa kritisoitiin sitä, että Tommi Kinnunen on kirjoittanut liikaa sota-aiheisia romaaneja naisten näkökulmasta. Mikä on liikaa? Jos ei ole lukenut Tommi Kinnusen koko tuotantoa, niin ainakaan silloin samasta laajasta aiheesta kirjoittaminen ei häiritse lukijaa.

Erään tuttavani mukaan oli virkistävää lukea kotimaista romaania, joka ei ollut autofiktiivinen, oman elämän kokemuksista nouseva. Niin totta.

Minä luin kirjaa sotaromaanina. Se kertoo sodasta, joka ei päättynyt rauhansopimukseen. Sodan kärsimykset jatkuvat vielä seuraaviin sukupolviin.

Tommi Kinnunen: Kaarna. WSOY 2024. 204 sivua.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliVarhaiskirkossa oli moninaisia käytäntöjä ehtoollisaineiden suhteen – ehtoolliselta yli jääneiden siunattujen ehtoollisaineiden käsittely vaihtelee eri kirkkokunnissa
Seuraava artikkeliTällä viikolla sattuvasti sanovat uuskeksinnöistä, kännykkäkiellosta ja teknologian vaaroista Julia Angelma, Jouni Ovaska ja Perttu Pölönen

Ei näytettäviä viestejä