Tuore tutkimus osoittaa, että kirkollisverolla on vähäinen vaikutus päätökseen kuulua kirkkoon. Esimerkiksi jos kirkollisvero kasvaa edellisvuoteen nähden prosentin, niin kirkkoon kuulumisen todennäköisyys laskee keskimäärin vain 0,01 prosentin verran. Tieto käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisemasta tutkimuksesta.
Tavanomaisten ”maallisten” hyödykkeiden kulutus reagoi yleensä selvästi voimakkaammin hintaan. Usein kulutus vähenee samassa suhteessa hintojen nousun kanssa. Kirkon jäsenyyden jousto hinnan suhteen on sadasosa tästä. Kirkkoon kuuluminen on siis hyvin joustamatonta maksettuun verosummaan nähden.
Kirkosta eroamista koskevissa kyselytutkimuksissa kirkollisvero mainitaan usein tärkeänä eroon johtavana tekijänä. Tulosten mukaan eroajiin keskittyvät tutkimukset antavat kuitenkin harhaanjohtavaa tietoa koko väestön tasolla. Valtakunnalliset tulokset viittaavat siihen, että verokannusteiden keskimääräinen vaikutus kirkkoon kuulumiseen on hyvin pieni. Yksin asuvat ja nuoret reagoivat kirkollisveroon hieman muuta väestöä voimakkaammin.
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämään laajaan aineistoon maksetuista veroista ja kirkkoon kuulumisesta. Se kattaa noin kolmanneksen kaikista työikäisistä suomalaisista. Aineistossa seurattiin samoja henkilöitä vuosien 1996-2006 ajan.
Tutkijat korostavat, että tulokset ovat arvioita kirkollisveron keskimääräisestä vaikutuksesta. Yksittäisten henkilöiden käyttäytymisessä on luonnollisesti eroja.