Marko Pitkäniemen elämäntapa fransiskaanimaallikkona on syvää ja vakaata.

– Fransiskaanimaallikkona eläminen on kutsumus. Se on lahja. Franciscus Assisilainen on ollut minulle myös suuri inspiraattori.

Helsingin Pyhän Henrikin katedraalin urkurina ja diakonina työskentelevä Marko Pitkäniemi sitoutui Franciscus Assisilaisen perustaman sääntökunnan eli Fransiskaanimaallikkojen elämäntyyliin 22-vuotiaana.

Ennen lupauksen antamista hänellä oli kaksi koeaikaa. Ensimmäisen vuoden ajan hän oli postulantti, henkilö, joka pohti elämänmuutostaan. Toinen vuosi oli noviisiaikaa, kilvoittelua. Pitkäniemen mukaan pitkä koeaika tarvitaan, sillä on tärkeää valmistautua ja harkita huolella. Näissä asioissa ei voi hätäillä.

– Lupauksen voi antaa kolmeksi vuodeksi tai ikuisen lupauksen. Minä annoin ikuisen lupauksen.

Antaessaan lupauksensa Pitkäniemi sitoutui elämään vaatimattomasti ja olemaan uskollinen Franciscus Assisilaisen kirjoittamille kolmannen sääntökunnan säännöille sekä sääntökunnan esimiehille.

Kirkkomusiikkia ja kieliä Suomessa opiskellut Pitkäniemi puhuu sujuvasti suomen lisäksi ruotsia, saksaa, englantia, italiaa ja ranskaa. Katolista kirkkomusiikkia ja teologiaa hän on opiskellut Saksassa. Parinkymmenen vuoden harkinnan jälkeen hän etäopiskeli myös diakoniksi Saksan Würzburgin teologisen instituutin ohjauksessa. Vihkimyksen pysyväksi diakoniksi hän sai kesäkuun alussa.

Pitkäniemi kasvoi luterilaisessa perheessä. Katolista kirkkoa, hengellisyyttä ja kirkkomusiikkia kohtaan hänen kiinnostuksensa heräsi kuitenkin jo 10-vuotiaana. Alkoi katolista kirkkokuntaa koskevan kirjallisuuden lukeminen ja messuissa käyminen. Nuorena miehenä tie vei ulkomaille tutustumaan sääntökuntiin ja fransiskaaniluostareihin.

MUNKKI, DIAKONI ja saarnaaja Franciscus Assisilainen, oikealta nimeltään Giovanni Francesco di Bernardone (1182–1226) on tehnyt Pitkäniemeen suuren vaikutuksen. Varakkaan italialaisen perheen poika Franciscus Assisilainen kertoi kääntymyksensä alkaneen, kun hän kohtasi lepratautisia ja alkoi hoitaa heitä.

1200-luvun alkupuolella elettiin vaikeita aikoja: oli sairauksia, ristiretkiä ja maallistunut kirkko. Franciscus sai Jumalalta kutsun korjata kirkkoa. Kunnostaessaan Assisin lähellä sijaitsevaa raunioitunutta kappelia hänelle selvisi, että Jumala tarkoittikin uudenlaista hengellisyyttä, joka perustui evankeliumeihin.

Franciscus Assisilainen perusti kolme sääntökuntaa: Vähäiset veljet -veljeskunnan, ”Köyhät sisaret” eli Klarissat ja maallikkoja varten Katumuksen Veljet ja Sisaret, joka tänä päivänä on nimeltään Fransiskaanimaallikot. Nykyään Fransiskaanimaallikot on katolisen kirkon piiriin kuuluva järjestö, joka koostuu eri maissa toimivista yhteisöistä.

Pitkäniemen päivät rytmittyvät rukoushetkien ja messun vuorottelusta. Päivä alkaa varhain aamulla hetkipalveluksella, laudeksella, päivällä on messun vietto ja illalla töiden ja harrastusten jälkeen hiljentyminen rukoushetkessä, vesperissä.

Maallikkojäsenillä ei ole yhtä tiukkoja vaatimuksia kuin luostarissa elävillä veljillä ja sisarilla. Maallikkojäsen voi esimerkiksi olla joko naimaton tai naimisissa.

– Minä olen naimaton. Se on minulle hyvin tärkeä kutsumus.

Vaatimattomasti eläminen tarkoittaa usein sitä, että on luovuttava turhasta omaisuudesta. Pitkäniemi kokee, ettei hänen tarvinnut luopua mistään, sillä hän on ollut lapsesta saakka kiinnostunut kaikesta muusta kuin materiaalisista asioista. Esimerkiksi tietokonetta tai autoa hän ei ole koskaan omistanut.

– Tottakai minulla on kaikkea mitä tarvitsen, kuten kännykkä, mutta turhat tavarat heikentävät sen olennaisen asian näkemistä.

OLENNAINEN LÖYTYY Pitkäniemen mukaan Franciscus Assisilaisen ajatuksesta, joka on myös kolmannen sääntökunnan perusajatus: tärkeää on nähdä pyhyys koko luomakunnassa, ihmisissä, kaikissa luoduissa ja maailmankaikkeudessa.

Kirkko itse on kaikkein tärkein merkki Jumalan läsnäolosta maailmassa, mutta Jumalan pyhyys on myös kirkon ulkopuolella. Tärkeää on myös sen löytäminen, että sillä kaikella mitä teemme toisille, heijastamme Jumalan rakkautta kaikkiin ihmisiin ja koko luomakuntaan.

– Siihen holistiseen ajatukseen, että pyhyys on kaikkialla, sisältyy myös kolmannen sääntökunnan laupeudentyö, kärsivien ja huonommissa oloissa olevien ihmisten tukeminen ja heidän puolestaan rukoileminen.

Pitkäniemen mukaan fransiskaanimaallikkona olemisessa on pohjimmiltaan kysymys Pyhän Franciscuksen seuraamisesta rakkauden ja evankeliumin hengessä.

– Ja sitten on myös elämänilo, joka oli Pyhälle Franciscukselle hyvin tärkeää. Hän oli aina iloinen, vaikka hän oli hyvin köyhä. Se ei ollut mitään naivia idealismia vaan elämäntyylin iloa.

– Hän eli eukaristiasta, pyhästä messusta, josta kaikki muu kumpuaa. Pyhä messu oli hänelle tärkeä ravinne.

TOUKOKUUSSA 2018 Marko Pitkäniemi teki historiaa. Hänet lyötiin Jerusalemin Pyhän Haudan Ritarikunnan ritariksi Pyhän Henrikin katedraalissa pidetyssä messussa. Suomen Fransiskaanimaallikoiden yli 75-vuotisen toiminnan aikana tämä oli ensimmäinen kerta, kun fransiskaanimaallikosta tuli katolisen ritarikunnan jäsen. Kun asiaa ehdotettiin Pitkäniemelle, ritariksi lyöminen sopi hänelle, koska se kävi hyvin yhteen kolmannen sääntökunnan hengen kanssa.

Käytännössä ritarina oleminen tarkoittaa, että Pitkäniemellä on Ritarikunnan kanssa tapaamisia, hän käy heidän pyhiinvaelluksillaan ja retriiteissään.

– Pyhän Haudan Ritarikunnalla on yhteys fransiskaaneihin, koska fransiskaanit vastaavat Jeesuksen haudan päälle rakennetun Pyhän haudan kirkon toiminnasta.

Viisi vuotta sitten Pitkäniemi valittiin Suomen Fransiskaanimaallikkojen yhteisön esimieheksi.

– Suomen Fransiskaanimaallikot on yksi katolisen maailman pienimmistä yhteisöistä. Meitä on seitsemän lupauksen antanutta fransiskaanimaallikkoa ja kaksi noviisia, mutta me olemme yksi monista katolisen kolmannen sääntökunnan yhteisöistä.

Pitkäniemen mukaan tämän päivän Suomessa fransiskaanimaallikkona elämisessä on sekä haasteita että paljon hienoja mahdollisuuksia. Nykyään yhteiskunnassa voi nähdä usein äärimmäistä kulutusta, pinnallisia arvoja, jopa uskonnonvastaista henkeä. Fransiskaaninen elämäntapa on tälle kaikelle vastakohta, vastavirtaan kulkemista.

Toisaalta Franciscus Assisilainen kiinnostaa valtavasti myös katolisen kirkon ulkopuolella, ja Suomessa katolinen kirkko kiinnostaa ihmisiä hyvin paljon, ehkä enemmän kuin aikaisemmin.

– Sen näkee esimerkiksi siinä, että meidän messuihin tulee ihmisiä, jotka eivät ole kirkon jäseniä ja heitä kiinnostaa katolinen kirkko, sääntökunnat ja luostarielämä, Pitkäniemi sanoo.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä