Helsingin yliopiston gnostilaisuuden ja varhaiskristillisen kirjallisuuden professori Antti Marjanen piti viime viikolla jäähyväisluentonsa. Hän on työskennellyt yliopistossa vuodesta 1983 lähtien.
Alkuvuosina yliopistossa Marjanen kertoo hänellä olleen paljon opetustehtäviä. Väitöskirjan valmistuttua vuonna 1995 hän saattoi keskittyä enemmän tutkimustyöhön.
– Teologinen tiedekunta sekä eksegetiikan laitos ovat olleet myös hyvin solidaarinen työyhteisö. Tutkimustyö on usein yksinäistä, mutta siinä ovat auttaneet kollegoiden tuki sekä monet hyvät dialogit.
Marjasen työvuodet tiedekunnassa ovat olleet pääosin myönteisiä.
– Määrärahojen tiukennuttua tilanne muuttui monella tavalla epävarmemmaksi. Yhteishenkeen tai solidaarisuuteen se ei kuitenkaan vaikuttanut. Mutta tiukkenevassa taloustilanteessa opettajat ja tutkijat eivät aina ole saaneet riittävästi apua hallintotehtävien hoitamisessa, hän sanoo.
– Nähtäväksi jää, miten uudet rakenteet tulevat toimimaan. On aikaista olla liian kriittinen tai tuomitseva.
”Onhan se vieläkin realismia, että aika iso osa meillä valmistuneista maistereista valmistuu luterilaisen kirkon palvelukseen”
Antti Marjanen on baptistikirkon jäsen. Hän on valmistunut teologian kandidaatiksi baptistisessa tiedekunnassa Sveitsissä vuonna 1977.
Nuorena hän on työskennellyt Suomessa baptistiseurakunnan pastorina.
– Baptistitraditioon ei kuulu varsinaista pappisvihkimystä siinä mielessä kuin luterilaisuudessa. Tehtävään siunataan.
Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ei ole tunnustuksellinen, eikä Marjanen ole kokenut baptismillaan olleen akateemisella uralla mitään merkitystä. Laitoksella on työskennellyt hänen lisäkseen muitakin ei-luterilaisia.
– Eksegetiikka ei yleisesti ottaenkaan ole uskontokuntasidonnaista, eikä se ole tässä työssä näkynyt. Mutta onhan se vieläkin realismia, että aika iso osa meillä valmistuneista maistereista valmistuu luterilaisen kirkon palvelukseen. Mutta ei se vaikuta siihen, miten sitä eksegetiikkaa opetetaan.
Tutkijan urallaan Marjanen on tutkinut gnostilaisuuden ohella Nag Hammadin kirjastosta löydettyä aineistoa, varhaisia evankeliumeja, Uuden testamentin apokryfisia kirjoituksia, naisia varhaiskirkossa sekä koptin kieltä ja kirjallisuutta.
Nyt eläkkeelle jäädessään Marjanen toivoo teologiselle tiedekunnalle hyvää tulevaisuutta ja toivottaa tiedekunnan kollegoille hyvää jatkoa ja jaksamista.
– Tiedekunnan tehtävä on uskonnon monipuolinen tarkastelu, Suomessa ja historiallisesti. Jälkimmäistä minäkin olen edustanut. Toivon, että ihmiset tiedekunnassa jaksavat ja saavat paneutua tärkeisiin töihin. Ei auta muu kuin olla valikoiva ja jaksaa tehdä sen, mikä on oikeasti tärkeää, Antti Marjanen sanoo.
Lue Antti Marjasen jäähyväisluennosta tämänviikkoisesta Kotimaasta.
Kuva: Lauri Laine / Helsingin yliopisto. Antti Marjanen luennolla.