Vapautuksen teologiaa tarvitaan edelleen, koska yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ei ole hävinnyt maailmasta. Nyt ovat ajankohtaisia vapauden teologian muodot, joissa pohditaan rasismin, sukupuolen ja alkuperäiskansojen kysymyksiä. Näin todettiin Turun Katariinan seurakunnan Valoa yössä -keskustelusarjan Etelän ristin tuike -illassa viikko sitten.
Vapautuksen teologia elää dosentti Elina Vuolan mukaan nykyisin eri muodoissa. Se on myös entistä globaalimpaa ja siitä voidaan puhua monikossa.
Vapautuksen teologiassa tulkitaan kristinuskoa köyhien näkökulmasta. Se tähtää yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon.
Vapautuksen teologian syntysyy ovat Latinalaisen Amerikan diktatuurien aikaiset ihmisoikeusloukkaukset, ja Vuolan mukaan sillä on ollut vaikutusta maanosan demokratisoitumiseen. Vapautuksen teologia on kuitenkin aina ollut ekumeenista ja enemmän kuin vain Latinalaiseen Amerikkaan ja diktatuureihin liittyvä ilmiö.
Vapautuksen teologian voi myös katsoa syntyneen samoihin aikoihin useassa eri paikassa.
– Vapautuksen teologia on köyhyyden teologiaa eikä köyhyys ole poistunut minnekään, vapautuksen teologian asiantuntija Vuola kertoo.
Vuola korostaa, että kaikki yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet ovat vapautuksen teologian kysymyksiä.
– Meidän on kysyttävä, mitkä ovat ne yhteiskunnalliset ongelmat, jotka vaativat korjausta. Kysymyksiin saadaan erilaisia vastauksia. Teologinen haaste tulee kirkoille: mitä siinä tilanteessa tehdään? kertoo Vuola.
Yhteiskunnallisesti aktiiviset piispat on korvattu muilla
Koska katolinen kirkko on ollut valta-asemassa Latinalaisessa Amerikassa, on vapautuksen teologiakin ollut pääosin katolista. Elina Vuolan mukaan katolisuuden merkitys on kuitenkin vähentynyt.
– Vatikaani on pyrkinyt korvaamaan Latinalaisessa Amerikassa kaikki yhteiskunnallisesti aktiiviset piispat aivan toisenlaisilla ihmisillä. Nyt kirkkojen johdossa ei ole karismaattisia kansanjohtajia, joilla olisi laajaa yhteiskunnallista painoarvoa. Tämä on johdonmukaisen politiikan tulosta, Vuola sanoo.
Vuolan mukaan ruohonjuuritasolla on toimintaa, mutta sillä ei ole instituution tukea. Katolinen kirkko on myös vaientanut merkittäviä vapautuksen teologeja. Siten vapautuksen teologian yhteys katolisen kirkon käytäntöön on paljon ohuempi kuin ennen.
Loimaan kirkkoherra Riku Laukkanen kertoo, että El Salvadorissa luterilainen kirkko on alttarille vuonna 1980 ammutun katolisen arkkipiispan Óscar Romeron perinnön jatkaja. Romero on tunnetuimpia vapautuksen teologian edustajia.
– Salvadorin luterilainen kirkko on ekumeenisesti aktiivinen kirkko, joka on vähemmistöjen puolella. He ovat pystyneet tähän toimintaan kansainvälisen tuen ansiosta, kertoo Laukkanen, joka on Turun arkkihiippakunnan kumppanuuskirkkoryhmän puheenjohtaja.
Vapautuksen teologian uusi nousu?
Merkkejä Romeron arvostuksesta on alkanut ilmaantua.
– Romeron elämänvaiheita kuvaavia seinämaalauksia ilmestyi El Salvadorin lentokentälle muutama vuosi sitten. Olimme haltioissamme, että lopultakin siellä tapahtuu jotain tällaista, kertoo Laukkanen.
– Haluan ajatella, että nykyisen paavin aikana vapautuksen teologia saa uutta virtaa. Yksi signaali on Óscar Romeron kanonisointiprosessin eteneminen, Laukkanen jatkaa.
Romero julistettiin vuonna 2015 autuaaksi monen vuoden vastustuksen jälkeen.
Vuolan mukaan paavi Franciscus ei eroa katolisesta linjasta opillisesti, vaikka hän puhuukin köyhyydestä enemmän kuin edeltäjänsä. Vapautuksen teologialla ei siten ole hänen mukaansa vahvaa merkitystä katolisen kirkon sisällä.
– Katoliset sääntökunnat harjoittavat tällä hetkellä eniten katolista vapautuksen teologiaa, Vuola kertoo.
Lähelle katsomisen vaikeus
Vapautuksen teologia tunnetaan varsin hyvin Suomessa.
– Tällä hetkellä luterilaisessa kirkossa on enemmän vapautuksen teologian henkeä kuin aiemmin, Vuola sanoo.
Laukkasen mukaan vapautuksen teologia on Suomen kirkossa vahvasti läsnä ja monille nuorille se tulee tutuksi rippikoulussa. Hän oli yllättynyt kuultuaan, ettei papisto tunne sitä kovin laajasti.
– Vapautuksen teologia näkyy myös Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran toiminnassa, Laukkanen sanoo.
Vapautuksen teologiaa voidaan soveltaa sekä kaukana että lähellä oleviin ongelmiin.
Vuola ja väitöstutkija Johan Ehrstedt korostavat miten juuri lähelle katsominen on joskus vaikeaa. Kauempana olevia voi olla helpompi auttaa ja puolustaa kuin lähellä olevia. Ehrstedt toteaa, että nämä epämukavuuden tuntemukset pitää kohdata, jotta voimme tehdä maailmasta paremman.
Uskoa ja utopioita tarvitaan
Ehrstedt on ollut kokoamassa Meksikossa vuonna 2010 surmatun Jyri Jaakkolan kirjoituksia kirjaksi. Hän siteeraa saksalaista teologia Heinz-Dietrich Wendlandia, jonka mukaan kristillisen solidaarisuuden tulee aina olla kriittistä ja myös yhteiskunnallisia rakenteita tulee korjata ja uudistaa.
Ehrstedtin mukaan Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ja ilmastonmuutos ovat kysymyksiä, joissa vapautuksen teologialla on tällä hetkellä näytön paikka.
Ehrstedt korostaa, että uskoa parempaan maailmaan tarvitaan. Hän nostaa esiin Jaakkolan ajatuksia, joiden mukaan utopia voi olla saavuttamattomissa, mutta sen puolesta kannattaa silti kamppailla eikä toivosta saisi luopua.
– Uskoa on nykyisin liian vähän. Uskomisen voi ymmärtää niin maallisesti, hengellisesti kuin siltä väliltäkin. Tarvitsemme lisää arkipäiväistä uskoa, joka kanavoituu toimintaan, Ehrstedt sanoo.
Kuva: Saara Paatero