Lainaa jouduttiin aikanaan ottamaan, koska kuluja oli enemmän kuin tuottoja.
– Silloin oli harkitusti lähdetty siitä, että toimintoja ei supisteta, kertoo Vapaakirkon talousjohtaja Aimo Siilin.
Huomattava osa velanmaksuun tarvittavista varoista on saatu Vapaakirkon jäsenistön lahjoituksista. Kirkkokunta saa myös jäsenmaksutuloja, ja sillä on lisäksi omaa varainhankintaa.
Vapaakirkko on onnistunut saavuttamaan velattomuuden, eikä näköpiirissä ole investointeja, joihin tarvittaisiin velkarahaa. Myös suurin osa kirkkokunnan sadasta seurakunnasta on Siilinin mukaan taloudellisesti kuivilla.
Hän toteaa, että menot on saatu Vapaakirkossa paremmin kuriin kuin 90-luvulla. Muutaman vuoden takainen taantuma aiheutti pienen notkahduksen kirkkokunnan harjoittamassa liiketoiminnassa.
– Meillä on hotellitoimintaa Helsingin keskustassa, ja siinä vuoden 2008 tilanne näkyi voimakkaasti, kun liikematkustuksen määrä sukelsi. Tilanne on kiitettävästi elpynyt.
Siilinin mukaan tämänhetkinen maailmantalouden epävakaa tilanne ei vielä ole näkynyt Vapaakirkon taloudessa.
Suomen Vapaakirkolla on alaikäiset mukaan laskettuna vajaat 15 000 jäsentä.