Vapaaehtoistyö ja ympäristötaide kukoistavat Keiteleen seurakunnassa

Keiteleen seurakuntaan on kasaantunut paljon aktiivista väkeä. Kymmenkunta vuotta sitten vapaaehtoiset perustivat Kirkko lähellä -työryhmän. Kirsti Hintsala on työryhmän perustajajäseniä ja edelleen siinä mukana. Hän on myös Keiteleen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen jo kolmatta kautta, joista kaksi ensimmäistä hän toimi puheenjohtajana.

– Nyt viimeisten vaalien jälkeen sanoin, etten jatkaisi enää valtuuston puheenjohtajana. Olemme mieheni kanssa perhehoitajia, ja tällä hetkellä perhetilanne vaatii enemmän keskittymistä. Onneksi löytyi nuorempi henkilö puheenjohtajan hommaan.

Valtuustojäsenyyden lisäksi tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Hintsala on diakonia- ja lähetysjohtokunnan puheenjohtaja ja osallistuu vapaaehtoistyöhön resurssien mukaan.

Kirkkoneuvosto valitsema ryhmä järjestelee kotiseuroja ja värvää vapaaehtoisia

Kirkko lähellä -työryhmän jäsenistä osa on vuosien varrella vaihtunut. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu kuusi henkilöä.

– On todettu hyväksi, että kirkkoneuvosto määrittelee ryhmään kuuluvat henkilöt. Työryhmä pitää kokouksistaan pöytäkirjaa, joka toimitetaan kirkkoherralle ja muille työntekijöille tiedoksi.

Työryhmä etsii tekstinlukijoita jumalanpalveluksiin, työpareja kirkkokahvien keittäjiksi ja järjestelee kotiseuroja, joita pidetään noin kerran kuussa eri kyläkunnilla.

– Kirkkoherra ja kanttori ovat yleensä seuroissa mukana, joten aikatauluja pitää sovitella. Ja on löydyttävä talo, johon voidaan mennä seuroja pitämään, naurahtaa Hintsala.

Tämänkeväiseen pääsiäisvaellukseen osallistuminen on vain yksi työryhmän monista tehtävistä. Ryhmä on tehnyt aloitteen ensimmäisen Alfa-kurssin järjestämiseksi paikkakunnalla, organisoinut kaularistien tekemistä lähetystyön hyväksi ja koonnut joulun ja pääsiäisen sanomaan liittyviä näyttelyitä kirjastoon.

– Yksillä messuilla tehtiin kyselytutkimus, minkälaista toimintaa nuoriso toivoisi seurakunnan järjestävän. Keiteleen jokavuotisilla markkinoilla olemme pitäneet seurakuntatyötä esillä.

Ympäristötaiteen keinoin seurakunta ja kuntalaiset kohtaavat

Kirsti Hintsala on innokas käsityöihminen, mikä on osaltaan vaikuttanut Kirkko lähellä -ryhmän ideoihin. Kansalaisopiston ympäristötaiteen kurssi innoitti seurakuntaa ilmentävään taideteokseen.

– Sormivirkkasimme matonkuteista verkon, johon teimme porukalla kaloja erilaisilla menetelmillä. Verkko viritettiin Lossisaaren ulkoilualueelle kahden puun väliin kuvaamaan Pietarin kalansaalista.

Kansalaisopiston verkkoveistoskurssilta taas syntyi enkelipatsaan idea. Vapaaehtoiset tekivät katiskaverkosta suunnilleen naisen kokoisen enkelin, maalasivat sen valkeaksi ja valaisivat alhaalta päin. Patsas pystytettiin torin reunalle, jossa se on seissyt jo toista vuotta.

– Kukaan ei ole käskenyt siirtää sitä pois, ja se on säästynyt ilkivallalta. Sitä ovat monet käyneet ihastelemassa ja valokuvaamassa. Jouluviikolla pidimme lauluhetken sen ympärillä, mukana oli kanttori ja nelisenkymmentä seurakuntalaista.

Vapaaehtoistyön määrä kuulostaa paljolta sitä ajatellen, että Keiteleen seurakunnassa on reilut kaksituhatta seurakuntalaista.

– Niitäkin ihmisiä on, jotka eivät pysty eivätkä jaksa olla mukana aktiivisessa käytännön työssä. He auttavat rukouksilla henkilökunnan jaksamista.

Keiteleen seurakunta tekee paljon yhteistyötä helluntaiseurakunnan ja ortodoksiseurakunnankin kanssa.

– Pienellä paikkakunnalla ihmiset tietävät ja tuntevat toisiaan, joten ihmisiä on helppo lähestyä.

– Seurakunnan työntekijöitäkin voi lähestyä mitä hulluimpien ideoiden kanssa, kynnys ei ole korkea. Ei työntekijöiltä ainakaan mitään moitteita ole tullut, että taasko tämmöistä, että ei me jakseta, nauraa Hintsala.

Liitossuunnitelmilla ei ole vielä kiire

Keiteleen seurakunta pärjää vielä itsenäisenä, mutta tulevaisuutta ajatellen liittymisselvityksiä on tehty Ylä-Savon seurakuntayhtymän suuntaan. Rovastikunnallinen kuvio ei ole toimiva.

– Meillä on kolme pientä seurakuntaa, Tervo, Vesanto ja Keitele, sitten on Siilinjärvi ja Rautavaara. Rautavaara on meidän vinkkelistämme katsottuna tosi kaukana.

Rovastikunnallisiin tilaisuuksiin osallistutaan lähiseurakunnista, mutta harvoin kauempaa. Rautavaaran ja Keiteleen välimatka on noin 150 kilometriä.

– Olemme tehneet selvitystä Tervo–Vesanto–Keitele-akselilla, kannattaako meidän pysyä itsenäisinä, tai mihin liitytään, liitytäänkö ensi yhteen ja sitten johonkin isompaan.

– Nyt odotetaan ja katsotaan, mihin suuntaan mennään. Halu olisi pysyä itsenäisenä. Ei ole tullut esille tarpeeksi järkeviä ja kiinnostavia vaihtoehtoja, jotka olisivat vetäneet pitemmän korren.

Kuva: Esa Hintsala. Kirsti Hintsalan käsityöharrastus on tuottanut ideoita, jotka tekevät seurakunnan olemassaolon ihmisille näkyväksi myös Keiteleen kylänraitilla.

Edellinen artikkeliKolumni: Tämän presidentti Donald Trump unohti Ruotsista
Seuraava artikkeliVapaaehtoiset ovat sitoutuneet Tampereen Raamattukouluun vuosikymmeniksi

Ei näytettäviä viestejä