Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherraksi valittu Tomas Ray väitteli tohtoriksi luterilaisesta identiteetistä Malesiassa

Pappi seisoo kaupunkiaukiolla ja hymyilee kameraan. Hänellä on yllään tumma takki ja papinpaita valkoisella papinkauluksella. Taustalla näkyy kävelyalue, rakennuksia, puita ja muutamia ihmisiä.
Tomas Ray on Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan uusi kirkkoherra. Hänen on määrä aloittaa tehtävässään syyskuun alussa. Kuva: Jani Karlsson / Vantaan seurakuntayhtymä

Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi valittu Tomas Ray, 55, oli ainoa hakija virkaan. Seurakuntaneuvosto päätti yksimielisesti valita 28. toukokuuta pitämässään kokouksessa tämän kokeneen teologian tohtorin, joka siirtyy Vantaalle Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kappalaisen tehtävistä.

Kirkkoherran virka Vantaalla tuli avoimeksi, kun nykyinen kirkkoherra Kristian Willis ilmoitti eroavansa virastaan palatakseen juurilleen Satakuntaan. Willis kertoo avoimessa kirjeessään seurakunnalle, ettei seurakunnassa ole mitään muuta vikaa kuin se, että ”se sijaitsee 200 kilometrin päässä Porista”. Puoliso on nykyisin töissä Porissa.

Tomas Ray vihittiin papiksi vuonna 1997. Pappisura on hänelle luonnollinen jatkumo seurakuntanuorissa Pietarsaaressa syntyneeseen vakaumukseen. Isosena hän kasvoi seurakunnan työhön ja lähti sitten opiskelemaan teologiaa.

– Olen tyypillinen seurakuntanuori, Tomas Ray sanoo Kotimaalle.

Hän on tehnyt koko pappisuransa Porvoon hiippakunnassa ja asunut Helsingissä. Kokemusta hänellä on työstä vs. kirkkoherrana, hiippakuntasihteerinä, kappalaisena ja seurakuntapastorina muun muassa Helsingissä ja Espoossa. Lisäksi hän on toiminut myös yliopistonlehtorina Åbo Akademissa Turussa käytännön teologian opettajana.

Kirkkoherran viran lisäksi Tomas Ray on nimitetty äskettäin pappisasessoriksi. Kirkkoherran tehtävät Vantaalla hänen on määrä ottaa vastaan syyskuun alussa.

VANTAAN RUOTSINKIELISEN seurakunnan pääkirkko on keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko. Vantaalla ruotsinkieliset asuvat hajallaan, joten kirkollisia toimituksia tehdään eri puolilla laajaa kaupunkia, siellä missä ihmiset ovat. Jäseniä seurakunnassa on 3700.

– Vantaalla ruotsinkielisestä väestöstä kuuluu kirkkoon suurempi osa kuin suomenkielisissä seurakunnissa, Ray toteaa.

Hän odottaa seurakuntalaisten tapaamisia erilaisissa tilanteissa.

– Toivon että kohtaamme messuissa, toimituksissa ja vaikka kahvikupin ääressä hetken jutustellen. Olen tottunut aiemmissa työpaikoissa pitämään työhuoneen oven auki. Tärkeintä on avoimen keskustelun ylläpitäminen niin ylöspäin, toinen toistemme välillä kuin yhteiskuntaankin päin, hän kertoo Vanda svenska församlingenin tiedotteessa.

Vantaan Pyhän Laurin kirkko Kehäkolmosen varrella on tullut tutuksi aiempien tehtävien kautta, vaikka seurakunta sinänsä on jäänyt etäisemmäksi.

HELSINKI-VANTAAN lentoasema sen sijaan on tullut tutuksi samoin kuin Tikkurilan asema, josta on tullut uusi liikenteen solmukohta. Tomas Rayn harrastuksia ovat nimittäin matkailu, kuntosaliharjoittelu ja uinti. Matkustus on viime vuosina suuntautunut erityisesti Kaakkois-Aasiaan, ja sieltä hän haki myös tohtorinväitöksensä materiaalin.

Työ väitöskirjan parissa alkoi vuonna 2019, mutta se keskeytyi osittain koronapandemian takia pariksi vuodeksi. Kun sitten Malesian rajat avautuivat ulkomaalaisille, työ saattoi jatkua.

– Malesiassa haastattelin kolmen luterilaisen kirkon jäseniä. Siellä on eri etnisistä taustoista tulevia ihmisiä kuten tamileja ja kiinalaisia. Seurakunnat olivat muodostuneet etnisten taustojen mukaan, Tomas Ray kertoo.

Rayn väitöskirja ”Negotiating Identities : Lutheran Identity in a Multicultural Malaysia” kuuluu niin sanotun eletyn teologian alaan. Siinä tutkitaan tavallisten seurakuntalaisten elämää ja heidän ajatuksiaan omasta uskostaan.

Rayn mukaan usein kyse on siitä, että omaan uskontoon sekoittuu elementtejä kulttuuritaustasta tai jotain jolla ”maustetaan” omaa uskonharjoitusta.

MALESIASSA, JOKA on muslimienemmistöinen valtio, Ray vietti kuusi kuukauden mittaista jaksoa haastatellen 31 luterilaista seurakuntalaista.

– Seurakunnissa näkyy se, että tamilit ovat omaksuneet tamilien tapoja ja kiinalaisissa seurakunnissa näkyy kiinalaisen ajattelun vaikutus, Tomas Ray toteaa.

Kiinalaistaustaiset osallistuvat muun muassa perinteiseen Qing Ming -juhlaan, jolloin mennään omaisten haudoille.

Tomas Rayn väitöskirjatyö on värittänyt viime vuosia, onhan hän tehnyt sitä pääosin vapaa-aikanaan. Englanninkielinen väitös hyväksyttiin joulukuussa 2025 Åbo Akademissa.

Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa on myös englanninkielistä toimintaa, johon hän mielenkiinnolla odottaa pääsevänsä tutustumaan.

– Seurakunta esitteli haastattelun yhteydessä itsensä edistyksellisenä ja liberaalina seurakuntana. Se sopii minulle ja sellaista linjaa tulen toteuttamaan, Tomas Ray sanoo.

– Kun olen vertaillut kolmen luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämää, luterilaisuus näyttäytyy hyvin erilaisena eri puolilla maailmaa ja siksi haluaisin kokeilla, millainen moderni jumalanpalvelus voisi olla meillä. Tätä voisimme yhdessä suunnitella työntekijöiden ja seurakuntaneuvoston kanssa.

Lue myös:

Äänekosken kirkkoherralla on metallimiehen taustaa ja siitä on apua teollisuuspaikkakunnalla

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLukijoilta: Kirkko on tehnyt papin sukupuolesta ykseyden kannalta välttämättömän opinkohdan, Ville Auvinen kirjoittaa
Seuraava artikkeliPyhäjoen kirkko sai lasitaideteoksen lahjoituksena 50 vuoden odotuksen jälkeen

Ei näytettäviä viestejä