Kirkkoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Pentti Tuomisen mukaan gnostilaisilla seurakunnilla ei ole kansainvälistä organisaatiota, mutta kirkkoja toimii eri puolilla maailmaa. Suomessa kirkko pyrkii Tuomisen mukaan olemaan yleisuskonnollinen.
– Messumme muistuttavat kirkon menoja. Mukana on ollut myös pappeja. Eräs ortodoksipappi sanoi, että messu on kaunis ja koskettava tällaisenaan, älkää muuttako mitään.
– Papit ovat suhtautuneet toimintaan asiallisesti. Kukaan ei ole suhtautunut kielteisesti. Tiedän kyllä, että on myös enemmän fundamentalistista linjaa edustavia pappeja ja seurakuntalaisia, Tuominen sanoo.
Gnostilaisen kirkon messuun sisältyvät liturgian ohella muun muassa uudistumiskasteeksi ja yhteisyyden ateriaksi kutsuttavat osat. Tuomisen mukaan virkahierarkiaa ei ole vaan seurakuntalaiset toimittavat messun vuorotellen valkoiseen stolaan pukeutuneena.
– Me lähdemme siitä mikä on alkukirkon idea. Ihminen ei tarvitse pappia itsensä ja Jumalan väliin, seurakuntalaiset ovat samanarvoisia.
Tuomisen mukaan gnostilaiselle kirkolla ei ole yleisuskonnollista uskontunnustusta lukuun ottamatta muita dogmeja. Kirkon piirissä uskotaan hänen mukaansa sielun uudelleen syntymiseen ihmiskehoon. Elämän tarkoitus on hänen mukaansa sielun kehittyminen.
– Korostamme lähimmäisen rakkauden sanomaa. Kaikissa suurissa uskonnoissa on sama kultainen sääntö.
Gnostilainen seura rahoittaa pienillä stipendeillä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tehtävää gnostilaisuustutkimusta. Seuran tilaisuuksissa Helsingin Tieteiden talolla ovat luennoineet muun muassa professorit Ismo Dunderberg ja Antti Marjanen. He eivät ole seuran jäseniä.
Gnostilaisuus on ajanlaskumme kolmella ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut synkretistinen uskonnollinen liike, joka vaikutti muun muassa juutalaisuuden ja kristinuskon yhteydessä. Kirkko tuomitsi gnostilaisuuden harhaopiksi.
Lue myös: Sohlberg: Modernissa gnostilaisuudessa romantisoidaan historiaa
Kirkon sanakirja sanoo gnostilaisuudesta näin