Teologian lisensiaatti Rope Kojonen analysoi väitöskirjassaan kiistanalaisen älykkään suunnittelun liikkeen argumentaatiota ja siitä käytyä keskustelua. Hän asettaa älykkään suunnittelun (Intelligent Design, ID) liikkeen ajatukset osaksi laajaa keskustelua teologian ja luonnontieteen suhteesta.
Älykkään suunnittelun liike on saanut alkunsa Yhdysvalloista 1980- ja 1990-luvuilla. Se puolustaa ajatusta, jonka mukaan luonnonjärjestys sisältää merkkejä jonkinlaisen tuntemattoman suunnittelijan olemassaolosta ja toiminnasta. Liikkeen esittämä evoluutioteorian kritiikki on herättänyt runsaasti kiistaa.
Kojosen mukaan hänen tutkimuksensa tukee oletusta, että luonnontieteen ja teologian välillä voi olla myönteistä vuorovaikutusta.
Miksi pyrit rakentamaan väitöstyöllä yhteyttä kreationistien ja evoluutioteorian kannattajien välille?
– Koska sitä ymmärrystä ei vielä ole. Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että toisella tavalla ajattelevat ovat joko ideologisesti tai uskonnollisesti motivoituneita. Kreationistit ajattelevat, että tiedettä käytetään evoluution kautta ateistisiin tarkoituksiin. Tiedemiehet puolestaan ajattelevat, että kaikki kreationistien evoluutioteoriaan kohdistamat epäilyt perustuvat vain uskontoon.
Vallitseeko luomisopin kannattajien ja evoluutioteorian kannattajien välillä peruuttamaton ristiriita?
– Luomisoppi on laajempi asia kuin vain luonnontiede ja mielestäni se voidaan yhdistää myös evoluutioteoriaan. Perinteisen luomisopin mukaan Jumala on kaikkivaltias, ja on siksi voinut luoda elämän myös jonkin luonnollisen mekanismin kautta. Tietynlaiset kreationistit kyllä kiistävät tämän, mutta tutkimani älykkään suunnittelun liikekin sanoo voivansa periaatteessa hyväksyä suuria osia evoluutioteoriasta.
On heitä, jotka katsovat, että ID on juhlakaapuun puettua kreationismia. Mitä sanot siihen?
– On tiettyä perää, että siinä on samankaltaisuutta kreationismin kanssa, mutta on myös eroja. Kreationistit yrittävät puolustaa tieteen ohjaamista Raamatun avulla, ID pitää Raamatun irti tieteestä. ID ei puolusta aivan suoraan Jumala-uskoa vaan ensisijaisesti ajatusta älykkäästä suunnittelijasta. Tällaisia yksinkertaistuksia esitetään, koska keskustelusta on tullut poliittista taistelua. Molemmat osapuolet, sekä ID:n että evoluutioteorian kannattajat, kokevat keskustelun hyvän ja pahan välisenä taisteluna. Toinen osapuoli esitetään pahana eikä kumpikaan osapuoli voi todistaa toisen osapuolen hyviä pointteja ja argumentteja.
Mitä hyvää evoluutioteorian hyväksyvät voisivat tunnustaa ID:ssä?
– Ehkä sen, että totta kai tieteessä on vielä mysteerejä ja ID voi innostaa tutkimaan niitä lisää. Toinen hyvä puoli on se, että tieteen historiassa ajatus luonnon älykkäästä suunnittelusta on ollut myös motivoiva voima. Vaikka tieteen ei tarvitsisi hyväksyä ID-argumentteja, ne ovat kuitenkin parempia kuin monet perinteisen kreationismin argumentit. Suomessakin on aika paljon ihmisiä, jotka kokevat joko kreationismin tai älykkään suunnittelun itselleen läheiseksi. On tärkeä yrittää ymmärtää mistä he ovat tulossa ja kohdata heidän ajattelunsa tieteellisellä todistusaineistolla ja argumentaatiolla. Molemmin puolin pitäisi pyrkiä pois polemiikista.
Mitä hyvää ID voi nähdä evoluutioteoriassa?
– Voisi ajatella, että sekin on yksi mahdollinen näkemys. Evoluutioteoriaa kannattavat monet kristityt myös ja pitävät sitä hyvänä ja tieteellisenä teoriana. Helposti ID ymmärtää evoluutioteorian ateistiseksi, eikä osaa erottaa uusateistien evoluutioteoriasta tekemiä ateistisia tulkintoja. Koetan osoittaa tutkimuksessani senkin, että ne argumentit, joissa evoluutioteoria yhdistetään ateismiin, eivät ole vakuuttavia.
Näetkö siis, että luomisen teoria ja evoluutioteoria ovat yhdistettävissä uskonnollisessa mutta myös tieteellisessä mielessä?
– Mielestäni tarkempaa olisi ajatella, että luomisoppi toimii eri tasolla kuin tieteelliset teoriat. Luomisoppi koskee koko olemisen perustaa, ei tieteellisiä yksityiskohtia. Siksi evoluutioteoriakaan ei uhkaa luomisoppia. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että tiede löytää kysymyksiä, joihin se ei itse löydä vastausta, ja joiden ymmärtämisessä filosofia ja teologia auttavat enemmän. Tällaisissa tapauksissa tieteen ja uskonnon välillä voi olla vahvoja yhtymäkohtia.
Onko ID tiedettä?
– Se on monimutkainen kysymys. Se riippuu tieteen määritelmästä. Kysymys on ollut ID:tä ympäröivän poliittisen keskustelun kannalta tärkeä, eli siitä riippuu esimerkiksi, voidaanko ID:tä opettaa kouluissa USA:ssa. Historiassa suunnitteluajatus on ollut jossain vaiheessa osa luonnontiedettä, mutta nykyään se ei sosiologisessa mielessä ole sen osa. Tiede yleensä etsii luonnollisia selityksiä asioille. Nykyisessä tilanteessa ID olisi luontevampaa ymmärtää luonnontiedettä tulkitsevaksi filosofiaksi.
Minkälainen on oma esiymmärryksesi tutkimustasi tehdessäsi?
– Uskon siihen, että teologian ja luonnontieteen välillä voi olla myös vuorovaikutusta. Oma esiymmärrykseni nousee perinteisestä luomisen teologiasta, jonka mukaan Jumala on luonut maailmasta rationaalisesti tutkittavan. Siksi haluan olla avoin kaikelle todistusaineistolle. Koetan rakentaa omaa käsitystäni teologian ja luonnontieteen historialle.
Eli mihin siis uskot?
– Uskon luomiseen, mutta en sitoudu hirveän tarkasti mihinkään tiettyyn – evoluutioteoriassa on paljon perää mutta myös mysteerejä. Viime aikoina on tehty mielenkiintoisia uusia löytöjä ja biologian maailmassa riittää edelleen ihmeteltävää. Odotan mielenkiinnolla miten teoria kehittyy tulevien vuosikymmenien aikana.
Kojosen dogmatiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus Intelligent Design: A Theological and Philosophical Analysis (Älykkään suunnittelun ajatus: teologinen ja filosofinen analyysi) järjestetään keskiviikkona 22.10. Helsingin yliopistossa.