Filippiläiskirjeessä Paavali puhuu vastustajistaan suorasukaisesti. Näitä poleemisia tekstejä ei pidä ottaa kirjaimellisesti, sanoo aiheesta väitöskirjan tehnyt TM Nina Nikki.
Väitöskirjassa selvitetään Filippiläiskirjeeseen sisältyvien, apostoli Paavalin vastustajia käsittelevien tekstijaksojen historiallista taustaa, tekstien edustamaa poleemista retoriikkaa ja tapaa, jolla teksteillä rakennetaan ja vahvistetaan kirjeen vastaanottajien kristillistä identiteettiä.
− Vaikka Filippiläiskirjettä pidetään usein yhtenä Paavalin myönteisimmistä kirjoituksista, se sisältää myös jyrkän poleemisia jaksoja, joissa Paavali viittaa itseään tai seurakuntaa jollain tavalla vastustaneisiin henkilöihin. Paavali muun muassa kutsuu koiriksi ja pahoiksi työntekijöiksi niitä, jotka pitävät arvossa juutalaista traditiota, ja puhuu Kristuksen ristin vihollisista, jotka palvovat vatsaansa ja ajattelevat vain maallisia asioita, Nikki kertoo.
Tutkimuksessa Filippiläiskirjeen vihamielisiä tekstijaksoja tarkastellaan osana antiikin poleemista retoriikkaa, johon kuului tavanomaisena piirteenä vastustajien mustamaalaaminen välittämättä väitteiden todenperäisyydestä.
− Tämän vuoksi esimerkiksi Paavalin vihjauksia vastustajien hillittömästä elämäntavasta ei tule ymmärtää kirjaimellisesti, Nikki huomauttaa.
Hänen mukaansa poleemiset tekstit kuvaavatkin usein paremmin kirjoittajan pyrkimystä rakentaa ja vahvistaa tekstissä oman sisäryhmänsä identiteettiä.
Uuden testamentin eksegetiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus Opponents and Identity in the Letter to the Philippians järjestetään 3.10. Helsingin yliopistossa.