Brittiläinen kirjailija ja kristillinen ajattelija C. S. Lewis suhtautui rakkauteen realistisesti, osoittaa tuore väitöstutkimus. Jason Lepojärvi väitteli Narnia-kirjoistaan parhaiten tunnetun Lewisin rakkauden teologiasta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa keskiviikkona 12. elokuuta.
Väitöskirja God Is Love But Love Is Not God (Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei ole Jumala: Esseitä C. S. Lewisin rakkauden teologiasta) kuuluu dogmatiikan oppiaineeseen.
C. S. Lewis kirjoitti rakkaudesta monenlaisissa tyylilajeissa ja monenlaisille yleisöille. Kirjassaan Neljä rakkautta Lewis (1898–1963) esittelee omat rakkauden lajinsa: kiintymyksen, ystävyyden, eroottisen rakkauden ja lähimmäisenrakkauden. Lepojärvi korostaa väitöskirjassaan sitä, miten monimerkityksisenä 1900-luvun vaikutusvaltaisimpiin kristillisiin ajattelijoihin kuuluva Lewis piti rakkautta.
– Rakkautta ei tule halventaa, mutta se ei ole myöskään erehtymätön moraalikompassi, Lepojärvi tiivistää Lewisin ajattelua.
”Lewisin lukijat saavat rokotteen”
Lepojärven tutkimus on neljästä tieteellisestä artikkelista koostuva artikkeliväitöskirja. Kolmessa niistä Lepojärvi vertailee Lewisin kirjoituksia Anders Nygrenin näkemyksiin, neljännessä kirkkoisä Aurelius Augustinuksen ajatteluun.
Nygren oli Lewisin aikalaisena elänyt ruotsalainen luterilainen teologi ja Lundin piispa, joka hallitsi rakkautta käsittelevää modernia teologista keskustelua. Hän asetti vastakkain epäitsekkään kristillisen rakkauden, agapen, ja omaa etuaan etsivän pakanallisen rakkauden, eroksen. Erottelu osoittautui suosituksi 1900-luvun teologiassa.
Lepojärvi väittää, että Nygrenin ajattelu vaikutti ratkaisevasti Lewisin rakkausteologian muodostumiseen. Lepojärven mukaan Lewis nimittäin muotoili rakkauden teologiansa vastustamaan Nygrenin näkemystä, vaikka tämä ei sitä suoraan sanokaan.
– Aikana, jolloin nygreniläinen rakkauskäsitys oli läpäissyt keskustelukulttuurin, Lewis teki tietoisen korjausliikkeen ja kehitti oman rakkaussanastonsa.
Lepojärven tutkimuksen mukaan Lewis haastaa Nygrenin keskeisimmän väitteen. Lewisin mielestä erosta ei nimittäin ole syytä mustamaalata ja erottaa agapesta.
Lepojärvi toteaa, että Lewis soti rakkauden puolesta kahdella rintamalla.
– Yhtäältä hän puolusti rakkautta kyynikkoja ja pessimistejä vastaan ja ainakin puolitietoisesti jopa luterilaisia teologeja vastaan. Hän ei halunnut erottaa inhimillistä rakkautta liian rankasti jumalallisesta rakkaudesta.
Toisaalta Lewis oli Lepojärven mukaan tietoinen siitä, miten helposti romanttinen rakkaus solahtaa Jumalan asemaan. Niinpä hän vastusti myös rakkauden palvontaa.
– Ihmiset, jotka lukevat Lewisin kirjan Neljä rakkautta saavat rokotteen niin inhimillisen rakkauden demonisoimista kuin jumaloimistakin vastaan, Lepojärvi lupaa.
Kuva: Jukka Granström