Monikulttuurinen osallisuuden tunne lisää suvaitsevaisuutta Monikulttuurinen, monikielinen ja monikansallinen perhetausta vähentää nationalistista ajattelua, toteaa Turun yliopistossa väittelevä Viktorija Ceginskas.
Ceginskasin mukaan yksilön itsessään tunnistama kulttuurinen toiseus on tärkein itsetuntemuksen merkki. Se on samalla avain erilaisuuden hyväksymiselle. Toiseutta käytetään välineenä luotaessa yhteisöllisyyttä muiden kanssa.
– Kulttuurinen toiseus ei kuitenkaan tarkoita sosiaalista eristäytyneisyyttä tai negatiivista tunnetta. Enemminkin se on merkki siitä, että yksilö voi tuntea ristiriidattomasti yhteenkuuluvaisuutta useisiin kieliin, kansallisuuksiin ja kulttuureihin. Tämä taas vähentää nationalistista ajattelua, koska henkilö liikkuu vaivatta useilla kulttuurisilla, kielellisillä ja alueellisilla rajapinnoilla, Ceginskas painottaa.
Temaattisiin syvähaastatteluihin perustuvassa artikkeliväitöskirjassaan Ceginskas tutkii, miten monikulttuurisen elämäntapansa kokevat ja määrittävät aikuiset, jotka ovat kasvaneet monikulttuurisessa perheessä ja maassa, joka ei ole heidän kummankaan vanhempansa synnyinmaa.
Monikulttuurinen osallisuuden tunne edistää Ceginskasin mukaan suvaitsevaisuutta painottavaa sosiaalista integraatiota. Siinä yksilö hyväksyy erilaisuuden, koska hän kykenee oman taustansa pohjalta näkemään kielellisten, kulttuuristen ja kansallisten rajojen taakse.
MA Viktorija Ceginskasin kulttuuriperinnön tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Exploring Multicultural Belonging. Individuals across cultures, languages and places tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 29. tammikuuta.