Nelivuotiskertomuksen nimeä Kirkko epävarmuuksien ajassa voi tulkita monella tapaa. Epävarmuutta tuovat laskevat tilastot. Toisaalta osaltaan epävarmuutta kirkon toiminnassa ovat lisänneet koronakriisi sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Voisi myös ajatella, että tämä aikaan sidottu elämä on aina epävarmaa ja arvaamatonta.

Nelivuotiskertomus pyrkii tarkastelemaan laaja-alaisesti uskonnollista tilannetta sekä kirkon työtä vuosina 2020–2023. Yksi luvuista keskittyy kirkon työhön lasten, nuorten ja perheiden parissa ja sitä myöten painottaa tulevaisuutta.

Kyseisen luvun tilastoissa näkyy laskevia käyriä. Gallup Ecclesiastican tänä vuonna tehdyssä kyselyssä käy esimerkiksi ilmi, että iltarukouksen on oppinut lapsuudenkodissaan 59 prosenttia kaikista vastaajista, mutta alle kolmekymmentävuotiaista 42 prosenttia.

Kiinnostava yksityiskohta liittyy iltarukouksen lapsilleen opettavista nuorista aikuisista, heistä isompi osuus eli 22 prosenttia on miehiä. Naisilla vastaava luku on 19 prosenttia. Kyselyn mukaan 70-vuotiaista iltarukouksen lapsilleen oli opettanut 68 prosenttia naisista ja 48 prosenttia miehistä.

Monesta seurakunnasta puuttuu kokonaan kotien kristillistä kasvatusta tukeva suunnittelu.

KOTIEN KRISTILLISESSÄ kasvatuksessa iltarukouksen lisäksi yleisimmät muodot ovat seurakunnan pyhäkouluun tai kerhoon osallistuminen. Pyhäkouluihin ja seurakunnan kerhoihin osallistuminen on laskenut kymmenen prosenttihyksikköä vuodesta 2011.

Joulukirkossa käynti on kolmanneksi yleisin kotien kristillisen kasvatuksen muoto. Joulukirkon suhteen muutos ei ole kovinkaan suuri. Lapsuudenkodissa siihen osallistui 15 vuotta sitten yli puolet vastaajista, tänä vuonna tehdyssä kyselyssä 40 prosenttia vastaajista.

Yllättävän pieneltä kuulostava muutos on tapahtunut lapsuudenkodin jumalanpalveluksiin osallistumisen suhteen. Vuonna 2011 vastanneista 13 prosentin lapsuudessa käytiin säännöllisesti jumalanpalveluksissa. Tänä vuonna 12 prosenttia vastanneista ilmoitti, että lapsuudenkodissa käytiin säännöllisesti jumalanpalveluksissa.

Kaiken kaikkiaan Gallup Ecclesiastican vuoden 2024 kyselyn perusteella näkyy, että vaikka kotien kristillinen kasvatus on edelleen vähentynyt, edelliseen nelivuotiskauteen verrattuna tilanne näyttää kuitenkin jossain määrin tasoittuneen.

Nelivuotiskertomus muistuttaa kuitenkin siitä, että kirkon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on se, että seurakunnissa tunnistetaan kristillisen kasvatuksen tukemisen ja kristillisen perinteen siirtämisen merkitys.

Tässä suhteessa kirkon kasvatuksen barometri näyttää huonoa suuntaa. Sen mukaan monesta seurakunnasta puuttuu kokonaan kotien kristillistä kasvatusta tukeva suunnittelu. Barometrin mukaan kasvatuksen työntekijöistä vain puolet on sitä mieltä, että omassa seurakunnassa kehitetään kotien kristillisen kasvatuksen tukemiseen uusia tapoja.

Vastaajista 54 prosentin kotona on puhuttu uskonnosta.

RIPPIKOULUUN OSALLISTUNEIDEN määrässä tapahtui selvä lasku 1990-luvulta 2020-luvulle. Näissäkin luvuissa tilanne on viime vuosina tasoittunut. Vuonna 1990 vielä 92,1 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta osallistui rippikouluun. Neljä vuotta sitten prosenttimäärä oli laskenut 73,9:ään. Tänä vuonna ikäluokasta rippikouluun osallistui 73,3 prosenttia.

Rippikouluun osallistuvien osuudessa on huomattavia maantieteellisiä eroja. Oulun ja Lahpuan hiippakunnissa yli 80 prosenttia ikäluokasta osallistui rippikouluun. Helsingin hiippakunnassa heitä olI vähän yli puolet.

Rippikoulussa kastettujen määrä on noussut neljässä vuodessa 35 prosenttia. Vuonna 2023 rippikouluissa kastettiin 1 151 nuorta ja kirkkoon liittyi 1 632 nuorta.

Rippikoululaisten kotitaustoista käy ilmi viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan, että vastaajista 54 prosentin kotona on puhuttu uskonnosta. Viime vuoden rippikoululaisista 35 prosenttia kertoi, että heidän kanssaan on luettu iltarukous.

Rippikoululaiset kokivat suurelta osin saavansa olla rippikoulussa oma itsensä.

RIPPIKOULUN TAVOITTEISTA jumalanpalveluksen keskeinen rooli näyttää toteutuneen seurakuntien oman arvion mukaan hyvin tai erittäin hyvin yli 70 prosentissa rippikouluja. Vähän yli puolessa rippikoulu on kiinnittänyt hyvin tai erittäin hyvin seurakunnan toimintaan.

Yllättävä asia vastauksissa oli se, että rippikoulutyötä toteutetaan hyvin tai erittäin hyvin verkossa vain joka viidennessä seurakunnassa. Yli puolessa seurakunnista rippikoulutyötä toteutetaan verkossa huonosti tai ei lainkaan.

Yksi hyvä tieto nelivuotiskertomuksessa se, että rippikoululaiset kokivat suurelta osin saavansa olla rippikoulussa oma itsensä. Myös yhteishenki ja oma olo koettiin hyväksi.

Kirkon uuden nelivuotiskertomuksen mukaan rippikoululaiset kokevat suurelta osin saavansa olla riparilla omia itsejään. Myös yhteishenki koettiin hyväksi.

Nelivuotiskertomuksen mukaan tulokset vahvistavat muissakin tutkimuksissa tehtyä havaintoa nuoressa ikäluokassa tapahtuneesta muutoksesta. Naisten uskonnollisuus heikkenee samaan aikaan kun miesten uskonnollisuus vahvistuu.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä