”Vaikea sanoa, mistä kirkollinen alkaa ja mihin valtiollinen loppuu” – Saint Nicholasin seurakunnan kirkkoherra Tuomas Mäkipää kertoo Charles III:n tulevista kruunajaisista

Ison-Britannian kuninkaan Charles III kruunajaisia vietetään toukokuun ensimmäisenä lauantaina 6.5. Kirkkoherra Tuomas Mäkipää Suomen anglikaanisesta kirkosta kertoo kruunajaistunnelmista.

1 Miten seurakunnassanne seurataan kruunajaisia?

– Helsingin Mikael Agricolan kirkossa on 7.5. kruunajaisten kunniaksi erityisjumalanpalvelus, jossa muun muassa kuullaan kruunajaismusiikkia. Muutoin kiinnitämme huomiota erityisesti siihen, millainen kruunajaisjumalanpalvelus tulee olemaan. Seurakuntalaisemme koostuvat kahdestakymmenestä eri kansallisuudesta, eikä kiinnostus ensisijaisesti kohdistu valtiolliseen puoleen tai poliittisiin ulottuvuuksiin.

2 Mitä odotatte kruunajaisjumalanpalvelukselta?

– Radikaaleja muutoksia kruunajaiskaavaan on tuskin tehty. Jäljet johtavat kuningas Salomonin kruunajaisiin, muinaisen Lähi-idän käytäntöihin ja Rooman keisarin kruunajaisseremoniaan asti. Vanhimmat kuultavat tekstilliset osat ovat 1000 vuotta vanhoja. Historiallisia kerrostumia on valtava määrä. Kruunajaiskulkuekin on raamatullinen kuninkaan saapuessa ja astuessa Herran eteen.

– Westminster Abbey on rakennettu kruunajaisia ja hautajaisia varten. Pääkuorin takana on pyhän Edvardin kappeli, jonka läheisyys on tärkeää. Se tuo hengellistä syvyyttä ja sitoo tapahtuman historiaan. Edvard Tunnustaja oli Abbeyn rakentamisen aloittanut kuningas, joka 1000-luvulla kehitti kirkkoa. Hänet nähdään hengellisenä esikuvana. 1200-luvulla Abbeyta laajennettiin katedraalien kulta-ajan hengessä. Pääalttarin edestä löytyvä kosmaattilattia asennettiin tuolloin. Se toimii platonisen maailmankuvan mukaisena kruunajaisnäyttämönä.

3 Millaista uskonnollista symboliikkaa kruunajaisissa nähdään?

– Charles saapuu kirkkoon punaisissa vaatteissa, jotka muistuttavat sekä ylhäisestä asemasta että marttyyrien verestä. Mukanaan hän tuo uhrimiekan, jonka luovuttaa pois ja lopulta lunastaa takaisin 100 shillingillä. Tässäkin on raamatullinen kaiku: hän antaa valtansa kirkolle ja saa sen jälleen.

– Öljyllä voiteleminen tapahtuu katseilta ja kameroilta piilossa. Sen jälkeen Charles saa ylleen stoolan, dalmatikan ja sormuksen. Kruunaamisessa on piispanvihkimyksen elementtejä. Pyhän Edvardin kruunu on näkyvä merkki voitelusta, jonka arvo loistaa kruunun timanttien kautta. Kyseessä on hyvin uskonnollinen tapahtuma. On vaikea sanoa, mistä kirkollinen alkaa ja mihin valtiollinen
loppuu.

Niilo Rantala

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliLähetysjuhlat peräkkäisinä viikonloppuina – ruokateema nousee esille ohjelmassa
Seuraava artikkeliKolumni: Oliko Paavali naisasiamies?

Ei näytettäviä viestejä