Reilusti yli puolet, 62 prosenttia, kirkolliskokousehdokkaista kannattaa kirkolliskokousten täysistuntojen videoimista nettiin.
Asia selviää Kotimaan kirkolliskokousehdokkaille tekemästä kyselystä. Joulukuussa toteutettuun kyselyyn vastasi hieman yli puolet kirkolliskokousvaalien ehdokkaista.
Kyselyyn vastanneista ehdokkaista 23 prosenttia ei halua istuntoja kuvattavan ja 15 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
”Noloa, ettei tätä ole toteutettu”
Avoimista vastauksista käy ilmi, että ehdokkaat pitävät videostriimausta nykyaikaisena ja katsovat sen lisäävän kirkolliskokouksen avoimuutta.
– On jopa hieman noloa, ettei tätä ole jo toteutettu. Miksi tällaisissa asioissa kirkon pitää olla perässäkulkija? kysyy Soili Haverinen Helsingin hiippakunnasta. Hän on ehdolla maallikkovaalissa Usko ja yhteys -listalla.
Monet ehdokkaat ajattelevat videostriimauksen tuovan kirkolle näkyvyyttä ja herättelevän seurakuntalaisten mielenkiintoa päätöksentekoa kohtaan. Maallikkoehdokas Ritva Lampela Oulun hiippakunnasta epäilee kirkolliskokouksen olevan seurakuntalaisille kaukainen ja tuntematon.
– Sillä, että kokousta voisi seurata, päätöksentekoa ja käsiteltäviä asioita tuotaisiin lähemmäksi seurakuntalaisia. Se lisäisi varmasti kiinnostusta kirkollista päätöksentekoa kohtaan ja uskon, että edustajiin oltaisiin aktiivisemmin yhteyksissä eri asioissa.
Lampela on ehdolla Pohjan tähden alla – Keskusta ja sitoutumattomat -listalla.
Toisaalta huomattavan monessa kommentissa pohditaan, kuka täysistuntoja jaksaisi netistä katsoa.
– Kirkolliskokousedustajana tiedän, että kyse on vakaata harkintaa vaativasta työstä, joka ulkopuoliselle saattaa näyttäytyä kaikkea muuta kuin dynaamisena, sanoo Pekka Niiranen Kuopion hiippakunnasta. Hän on ehdolla maallikkovaalissa Yhdessä matkalla -listalla.
Muutamat ehdokkaat huomauttavatkin, että koosteet saattaisivat toimia paremmin.
Mediasirkusta ja lobbausta
Toisaalta vastauksista ilmeni myös pelkoja istuntojen videointia kohtaan. Ehdokkaat epäilivät, että istunnot muuttuisivat mediasirkukseksi ja ulkopuolinen vaikutus edustajiin voisi kasvaa.
Jotkut huomauttivat, että esiintymishaluisten edustajien puheenvuorot pitenisivät. Näin arvelee esimerkiksi Sara Paavolainen Helsingin hiippakunnasta, jolla on kokemusta myös kaupunginvaltuustosta.
– Valitettavasti valtuuston kokousten striimaaminen aiheuttaa myös ylimääräistä esiintymishalua, kun jokaisen on varmuuden vuoksi ”noustava todistamaan”. Päätöksen teko ja uudistamistyö tapahtuu kuitenkin pääosin muualla kuin kokoussalissa, sanoo Paavolainen, joka on ehdolla maallikkovaalissa Tulkaa kaikki -listalta.
Toisaalta Paavola toteaa, että videostriimaus tekee päätöksenteosta läpinäkyvämpää ja kannustaa käyttämään äänioikeutta.
Mediasirkuksen vastapainoksi jotkut pelkäsivät videoinnin hiljentävän edustajia.
– Mielestäni ei pidä kuvata, koska asioista pitää voida keskustella monelta kantilta, jotta myös päättäjät voivat miettiä kantaansa. Jos istunnot kuvattaisiin, rohkeus ilmaista mielipiteitä kapenisi, sanoo Heini Kesti Oulun hiippakunnasta. Hän on ehdolla pappisvaalissa Mahdollisuuksien kirkko -listalla.
Keveyttä, ei byrokratiaa
Monet ehdokkaat miettivät videoinnin kustannuksia ja huomauttavat, että se tulisi toteuttaa mahdollisimman kevyesti, ilman kirkolle tyypillistä byrokratiaa.
Anton Sutinen Kuopion hiippakunnasta ehdottaa, ettei kirkolliskokouksessa kannata tyytyä pelkään videoimiseen, vaan lähetysten pitäisi olla vuorovaikutteisia niin, että seurakuntalaiset voisivat kommentoida lähetystä.
– Näin ollen saisimme laajemman käsityksen siitä, mitä yksittäinen seurakuntalainen on mieltä päätöksestä ja [katsojien] kommentointeihin voisi edustajat kommentoida puheenvuoroissaan. Livekuvaus toisi uudenlaisia avauksia kohti nykyaikaisempaa päätöksentekokulttuuria, sanoo maallikkovaalissa Joensuun rovastikunta -listalta ponnistava Sutinen.
Hän huomauttaa, että halvimmillaan vuorovaikutteisen lähetyksen voisi toteuttaa Periscope-palvelulla, jossa katsojat voivat kommentoida muiden käyttäjien livevideoita.
Kotimaan kysely
Vastaajia oli 363, yhteensä ehdokkaita on reilut 700.
Miehiä vastaajista oli 52 prosenttia ja naisia 48 prosenttia. Kaikista ehdokkaista miehiä on 56 ja naisia 44 prosenttia.
Vastaajien keski-ikä on sama kuin kaikkien ehdokkaiden: 52 vuotta.
Eniten vastauksia tuli Tampereen ja Helsingin hiippakunnista, Turusta ja Mikkelistä. Ehdokkaiden määrään suhteutettuna ahkerimmin vastasivat Lapuan, Tampereen, Espoon ja Porvoon hiippakuntien ehdokkaat.
68 prosenttia vastaajista oli maallikkoehdokkaita, 37 prosenttia pappisehdokkaita.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Vaalikysely: Yhtymämalli tai viroista luopuminen ei saa varauksetonta kannatusta