Yhteistyölle ja yhteiselle pohdinnalle aiheesta hengellisyys ja henkisyys sosiaali- ja terveysalalla on tässä ajassa tilausta. Työntekijöillä on oltava valmius kohdata hengellisyyttään ja henkisyyttään ilmaisevat potilaat. Lisäsävyjä tuovat monikulttuurisuuden ja moniuskontoisuuden lisääntyminen.
Diakonia-ammattikorkeakoulu järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa seminaarisarjan Erilaisuus ja samanlaisuus 100-vuotiaassa Suomessa. Millainen merkitys on arvoilla, vakaumuksella ja moniarvoisuudella terveyskeskusten, sairaaloiden ja sosiaalitoimistojen arjen työssä? Nämä kysymykset ovat pinnalla, kun luennoilla mietitään suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän nykytilaa.
– Sellainen hoitotyö, joka vastaa asiakkaan hengellisiin tarpeisiin, voi olla pienimuotoista eikä maksa mitään. Se voi olla sitä, että on valmis veisaamaan tutun virren säkeistön potilaan tai vanhuksen vuoteen äärellä, Diakin yliopettaja Pekka Launonen sanoo esimerkkinä.
Launonen on yksi seminaarisarjan vastuuhenkilöistä. Ensimmäinen neljästä luennosta järjestettiin viime viikon keskiviikkona Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin-toimipisteessä.
Luennoitsijana oli Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja ja terveystieteiden tohtori Varpu Lipponen. Aiheena oli Henkisyys ja hengellisyys sosiaali- ja terveysalan työssä.
Runsaan kolmenkymmenen hengen osanottajajoukko kävi aktiivista keskustelua, joka tarjosi moniammatillista näkökulmaa aiheeseen.
Luennon yhteydessä käydyissä keskusteluissa oli esillä tilanteita, joissa uskoon ja hengellisyyteen liittyvät kysymykset aktivoituvat. Kuolevan potilaan tai lapsen sairautta käsittelevän perheen kohtaamisessa tulee usein uskoon liittyviä näkökulmia esiin.
On kaikkien etu, että sosiaali- ja terveysalalla on hengellisyyteen liittyvien asiakastarpeiden erityisosaajia, mutta joskus on hyvä olla katsomatta koulutukseen ja tarttua hetkeen.
– Se on hyvä, että esimerkiksi sellaisilla sairaanhoitajilla, joilla ei ole hengellisen työn koulutusta, on rohkeus ja perusvalmius käsitellä näitä asioita, Launonen näkee.
”Tarvitsemme jaettua asiantuntijuutta, yksin ei tarvitse pärjätä”
Diak ei ole suinkaan yksin järjestämässä luentosarjaa. Diak on koonnut tärkeän asian puolesta yhteen Kirkkohallituksen, Suomen Sairaanhoitajain Kristillisen Seuran (SSKS) ja Suomen Kristillisen Lääkäriseuran (SKLS) sekä Kristillisen Hammaslääkäriseuran (KHLS).
Jokainen edellä mainituista Diakin yhteistyökumppaneista on kerrallaan luennon isäntänä ja järjestää luennoitsijan.
Nykyisin Kirkon Ulkomaanavun palveluksessa toimiva Ikali Karvinen laittoi nyt meneillään olevan luentosarjan pyörät pyörimään toimiessaan Diakin terveysalan yliopettajana.
– Seminaarisarjan tekijät on koottu yhteen pitkälti Karvisen yhteyksien ansiosta, Launonen sanoo.
Seminaarisarjan suunnittelu sai alkunsa siitä, ettei sosiaali- ja terveysalan diskurssissa paljoakaan sivuta vakaumuksen ja uskon kysymyksiä, vaikka ne ovat työssä arkipäivää.
Launonen tietää, että monimutkaisten ja muuttuvien asioiden maailmassa yhteistoiminta on elintärkeää.
– Tarvitsemme jaettua asiantuntijuutta. Kukaan ei pärjää yksin kaikissa kysymyksissä.
Uskonnollisuus on noussut uudella tavalla pinnalle hoitotyössä
Mukana olevat kristilliset ja ammatilliset seurat, jotka ovat toimineet jo vuosikymmenien ajan, haluavat tukea jäseniään kristilliseen uskoon ja hengellisyyteen liittyvissä kysymyksissä.
Luentosarjan mahdollistaneelle yhteistyölle ja yhteiselle pohdinnalle on tilausta tässä ajassa.
– Uskonnollisuus on noussut uudella tavalla ajankohtaiseksi. Henkisyys ja hengellisyys ovat tulleet avarampina käsitteinä keskusteluun, toki myös monikulttuurisuuden ja moniuskontoisuuden kautta. Tietyllä tavalla tämä aika haastaa alan työntekijöitä, Pekka Launonen sanoo.
Diakille tällaisen yhteistoiminnan edistäminen on luontevaa. Diakin koulutusajatteluun liittyy laaja-alainen asioiden tarkastelutapa, jossa kristillisyys ja uskonnollinen ajattelu otetaan huomioon sosiaali- ja terveysalassa.
Diakissa arvostetaan uskontolukutaidon ja uskontodialogin kehittämistä.
– Meiltä vaaditaan kykyä tunnistaa eri uskontojen ominaispiirteitä, niihin liittyvää ajattelua ja toimintatapoja. Meidän tulee myös kyetä vuoropuheluun.
Pakolaisteema vahvasti esillä
Seuraavakin luento on Diakin kampuksella Helsingissä. Aiheena on kysymys, joka varmasti tulee aiheuttamaan mielenkiintoista keskustelua: Ilmeneekö vakaumus lääkärin työssä? Luennoitsijana toimii sisätautien erikoislääkäri Antti Linkola. Tämä luento järjestetään 15. päivä helmikuuta.
Muista luennoista poiketen kolmas luento järjestetään Kirkkohallituksen tiloissa Etelärannassa 22. päivä maaliskuuta. Teologian tohtorin Ari Hukarin aiheena on Kuoleman kohtaaminen eri uskontojen perinteessä. Kommenttipuheenvuoron käyttää sairaalapastori Henrik Honkanen.
– Pakolaisteema on esillä sekä maalis- että huhtikuun luentokerroilla. Maahanmuuttajatilanne on tuonut uskonnolliset kysymykset vahvasti esiin yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien joukossa on mukana tietysti kristittyjäkin, mutta myös paljon muita, Launonen sanoo.
12.4. aiheena on Pelosta luottamukseen. Luennossa on kaksi osiota. Toisessa käsitellään pakolaisen kohtaamista ja toisessa lapsen kohtaamista. Ensimmäistä osiota avaa Erika Hakala ja jälkimmäistä Marjukka Koskimies.
Jokainen jäljellä olevista luennoista alkaa kello 16.30 ja päättyy kello 18. Ensimmäisestä luennosta julkaistaan tallenne Diakin verkkosivuille.
Kyse ei ole rahasta vaan asenteista
Pekka Launonen on jo nyt yhden kerran jälkeen varma, että luentosarja täyttää hyvin tehtävänsä. Luentosarjan näkökulmat ovat niitä, joita alan ammattilaiset ovat osanneet vaalia kunnioitettavalla tavalla tähän mennessä Suomessa.
Ja on tärkeää, että näihin asioihin paneudutaan jatkossakin, jotta osaamme toimia muuttuvassa maailmassa.
– Näissä asioissa mennään aina pienin askelein eteenpäin. Kun olen puhunut ihmisille tämän aiheen ajankohtaisuudesta, niin olen huomannut paljon vastaanottavaisuutta alan toimijoiden parissa. Tämä on myös täydennys- ja työpaikkakoulutuksen asia.
Launonen ei näe hengellisyyden ja henkisyyden vaalimista rahan asiana. Hän ei usko, että nämä puolet olisivat erityisesti uhattuina lähes kaikkia toimijoita ympäröivissä säästöpaineissa.
– Henkiset ja hengelliset kysymykset eivät ole rahallisia, vaan lähinnä asenne- ja valmiuskysymyksiä.
Kaikki seminaarisarjan luennot ovat maksuttomia.
Kuva: Jouni Lampinen. Sipoon sosiaali- ja terveysaseman lääkäri Annika Franzén tietää, että asiakkaan kohtaamisessa tarvitaan herkkyyttä, tarvittaessa myös potilaan hengellisyydelle ja henkisyydelle. – Se kuuluu ammattitaitoon, Franzén sanoo.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***