Uusi pohjoissaamen raamatunkäännös julkaistaan keskiviikkona saamelaisten kansallispäivänä. Julkaisupaikka on verkkopalvelu Raamattu.fi sekä Piplia-sovellus. Myös palveluiden käyttöliittymä on käännetty pohjoissaameksi suomen ja ruotsin rinnalle. Samalla käännökselle avataan oma osoite: Biibbal.fi. Asiasta kertoo Suomen Pipliaseura tiedotteessaan.
Loppukesällä pohjoissaamen Raamattu julkaistaan kirjana. Silloin vietetään yhteispohjoismaisia julkaisujuhlia sekä Norjassa että Suomessa. Kirkolliskokous hyväksyi pohjoissaamen käännöksen marraskuussa 2018.
Uusi pohjoissaamen raamatunkäännös on monikymmenvuotisen työn tulos. Kyseessä on yhteispohjoismainen hanke, jota johtivat Norjan ja Suomen Pipiaseurat yhteistyössä Ruotsin Pipliaseuran kanssa. Vuoden 1998 Uudesta testamentista tehtiin uusi, tarkistettu versio, ja Vanha testamentti käännettiin kokonaan uudelleen. Edellinen Vanhan testamentin käännös on vuodelta 1895.
Jumalanpalveluselämän lisäksi uusi raamatunkäännös tukee saamelaisten kirkollisen ja hengellisen elämän kehittämistä sekä sielunhoitotyötä. Se avaa Raamatun sisältöjä myös rippikoulu- ja koulutyössä, sillä aiempi käännös oli nuorille jo vaikea ymmärtää. Käännöksellä on suuri merkitys myös saamelaisten identiteetin vahvistajana.
– Nyt saamme lukea koko Raamattua juuri tämän päivän pohjoissaamen kielellä. Raamatun sanoma koskettaa aivan eri tavoin, kun saa lukea Jumalan armosta ja rakkaudesta omalla äidinkielellään, omien tunteiden kielellä. Raamatun sanoma muuttuu henkilökohtaiseksi, sanoo saamelaistyön sihteeri ja käännöstyön arviointiryhmän puheenjohtaja Erva Niittyvuopio Pipliaseuran tiedotteessa.
Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskielten vuotta. Saamelaiset ovat Suomen ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.
”Tunnereaktio yllätti, kun luin luomiskertomuksia äidinkielelläni”
Hankkeen projekti- ja käännösryhmässä on ollut mukana kielitieteen, teologian ja saamenkielisen hengellisen elämän asiantuntemusta. Käännöksen johtavana kielitieteilijänä toimi Oulun yliopiston Giellagas-instituutin emeritusjohtaja, FT Tuomas Magga, joka kantoi päävastuun siitä, että käännöksen kieli olisi ymmärrettävää eri maissa asuville kielenpuhujille. Samalla syntyi ensimmäinen kuvaus eri alueilla puhuttavan kielen rakenteista, kun tähän asti on ollut vain yhteinen ortografia.
Käännöksessä kieltä on myös sovitettu saamelaiseen maisemaan, mikä helpottaa lukijaa hahmottamaan, mistä on kysymys.
Saamenkielisen arviointiryhmän jäsen Helga West sai antaa palautetta valituista Vanhan testamentin kirjoista ja arvioida muun muassa kieleen ja ymmärrettävyyteen liittyviä asioita.
– En ollut varautunut siihen tunnereaktioon, joka minut yllätti, kun aloin lukea luomiskertomuksia omalla äidinkielelläni. Liikutuin, koska tähän asti olen nuorena teologina ja kristittynä lukenut Raamattua suomeksi ja englanniksi, kielillä, joiden kulttuuria en tunne omakseni.
– Ymmärsin monet raamatunkohdat aivan uudessa valossa, omasta kontekstistani käsin. Vasta nyt Raamattu puhuu myös minulle, West kuvaa lukemisen ja arviointityön ensi vaiheita.
Pohjoissaamen Raamatun yhteispohjoismaista käyttöönottojuhlaa vietetään ensi kesänä 23.–25.8. Kautokeinossa Norjassa ja 1.9. Utsjoella Suomessa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ottaa käännöksen käyttöön kirkoissa Utsjoen juhlan yhteydessä.
Kuva: Suomen Pipliaseura
Lue myös:
Kirkolliskokous hyväksyi pohjoissaamenkielisen raamatunkäännöksen – edellinen oli vuodelta 1895
Saamelaistyön uranuurtaja Erva Niittyvuopio on Vuoden pappi
Raamatulle uudistetut verkkosivut ja uusi sovellus – samassa paikassa useita käännöksiä eri kielillä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä