Kirkolliskokous hyväksyi uuden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen viime keskiviikkona. Samalla se kumosi vuoden 1993 kirkkolain ja kirkkojärjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen vuodelta 2014.
Tavoitteena on, että uusi kirkkolaki ja järjestys tulevat voimaan vuoden 2019 alusta.
– Uudistusta on valmisteltu pitkään ja perusteellisesti. Valmistelutyössä on huomioitu perustuslain asettamat rajat kirkkolain sisällölle, myös muu lainsäädännön kehittyminen on otettu huomioon, lakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Savela totesi mietinnön esittelyssä.
Toistakymmentä vuotta kestänyt valmistelutyö on tähdännyt siihen, että säädökset olisivat helpommin luettavia ja systematiikaltaan selkeämpiä. Kodifiointityössä on huomioitu myös se, että kirkossa parhaillaan pohditaan ja valmistellaan laajoja uudistuksia kirkon tulevaisuuskomitean ja kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan mietinnöissä tehtyjen esitysten pohjalta. Ne halutaan saada yhtenäiseen lainsäädäntöpohjaan niin, ettei kirkkolainsäädännön kokonaisuus sirpaloidu ja luettavuus heikenny.
Keskeisenä periaatteena on ollut siirtää säännöksiä mahdollisimman paljon kirkkolaista kirkkojärjestykseen ja näin korostaa kirkon autonomiaa.
Joitakin sisällöllisiä uudistuksia on myös tehty. Seurakunnan jäsenen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty velvoittamalla seurakuntaa viestimään vireillä olevista asioista, niiden käsittelystä ja ratkaisuista sekä siitä, miten seurakuntalainen voi osallistua päätösten valmisteluun ja vaikuttaa.
Uusi laki mahdollistaa myös kirkon viranomaisten päätöksentekomenettelyn kehittämisen sallimalla sähköiset kokoukset ja sähköisen päätöksentekomenettelyn.
Muut sisällölliset uudistukset koskevat seurakuntajaon muutoksia, seurakunnan osa-alueen hallintoa ja alistusmenettelyn purkamista.
Kuva: Pasi Leino. Kirkolliskokouksen istunto keväällä 2018.