Uusi kirja nostaa jälleen Taiwan-tapauksen pintaan

Villa Kansi205Janne Villa nostaa kirjassaan Hengellinen väkivalta (Kirjapaja) uudelleen esiin Suomen Lähetysseuran Taiwanin oppilaskotiin liittyvät hyväksikäyttöepäilyt. Vuonna 1995 kahden entisen Taiwanin lähetyslapsen rikosilmoituksista käynnistynyt tapahtumasarja on Villan ja Helsingin poliisissa tuolloin tapausta tutkineen päätutkijan mielestä edelleen rikostutkinnan osalta jäänyt vajaaksi.

– Vähintään kahdenkymmenen vuoden ajalta olisi ollut tutkittavaa, puoli vuotta tutkintaa ei siihen riitä, tein kantelun vuonna 1997 ja 1998 eduskunnan oikeusasiamiehelle tavasta jolla tutkinta päättyi, päätutkija sanoo Kotimaa24:lle.

Hänet siirrettiin syrjään jutun päätutkijan tehtävistä puoli vuotta tutkinnan alkamisen jälkeen keväällä 1996. Syy tutkinnan päättymiseen on hänelle arvoitus.

– Esitutkintamateriaalista oli koottu syyttäjälle nivaska paperia, joka ei ollut edes kunnollinen tutkintapöytäkirja. Syyttäjä teki sen perusteella syyttämättäjättämispäätöksen. Kuulustelut jäivät pahasti kesken.

Myös tekninen tutkinta oli hänen mielestään puutteellinen.

Taiwanin tapahtumista tehtiin vuosien myötä myös lisää rikosilmoituksia. Pelkästään syksyllä 1995 poliisia lähestyi neljä entistä Taiwanin lähetyslasta. Kaikkiaan 2000-luvun alkuun mennessä kuusi henkilöä oli tehnyt kohtelustaan poliisille rikosilmoituksen, Villan kirjassa kerrotaan. Viimeisin tutkintapyynnöistä tehtiin Villan mukaan Keskusrikospoliisiin, joka totesi tapauksen tuolloin jo vanhentuneeksi.

Villa on haastatellut Taiwanin oppilaskodin tapahtumiin liittyen kirjaansa yli 60 henkilöä. Rikosten päätutkijan tavoin hän ihmettelee kirjassaan, miten näin raskaaksi epäilty rikossarja jäi selvittämättä loppuun ja miksi eri tapauksia ei niputettu yhteen.

Suomen Lähetysseuran teettämän kartoituksen (1999) mukaan lähetyslasten ja nuorten oireiden laajuus ja luonne antavat vahvistusta oletukselle, että monet Taiwanin lähettiyhteisön lapsista ovat joutuneet kokemaan eriasteista henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä (kursivoitu kohta lisätty 3.4. kello 01.32). Kartoitukseen tehdyn yli sadan haastattelun perusteella oletettiin aikanaan, että hyväksikäyttäjiä on ollut oppilaskodin toiminnan aikana vuosina 1968-1997 useita.

Johtokunta luopui poliisitutkinnan pyytämisestä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vastauksen jälkeen joulukuussa 2000.

Apulaisoikeusasiamies ei löytänyt päätutkijan tehtävistä hyllytetyn ylikonstaapelin tekemän kantelun perusteella poliisin toiminnasta mitään moitittavaa. Oikeusasiamiehen ratkaisusta käy ilmi, ettei asianomistajien kertomuksia oppilaskodin tapahtumista pidetty Helsingin poliisissa uskottavina.

Vuonna 2002 kolme entistä lähetyslasta, heidän tukenaan olleet Lähetysseuran työntekijät sekä asiaan perehtynyt oikeustieteen professori vetosivat oikeuskansleriin tutkinnan uudelleen käynnistämiseksi. Oikeuskansleri ei löytänyt poliisin toiminnasta huomautettavaa.

Yhtään henkilöä ei Taiwanin tapaukseen liittyen ole suomalaisessa oikeusjärjestelmässä koskaan todettu syylliseksi tai tuomittu.

Janne Villan mielestä nykyiset rikoslaissa olevat seksuaalirikosten vanhentumisajat ovat liian lyhyitä. Samanlaista kritiikkiä on noussut aiemmin esiin myös, kun julkisuudessa on käsitelty vanhoillislestadiolaisissa piireissä tapahtuneita hyväksikäyttöjä.

– Moni Taiwanin tapauksessa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä kirjaan haastattelemistani uhreista ja terapiaan tulleista asiakkaistani ei ole kyennyt käsittelemään kokemuksiaan ennen kuin 40–60 -vuotiaana. He kertovat olleensa vasta keski-iässä niin vahvoja, että kykenivät kertomaan kokemuksistaan terapiassa ja omissa yhteisöissään. Kaikki eivät pysty puhumaan vielä tässäkään vaiheessa itse aktiivisesti, mutta jos joku ulkopuolinen ottaa yhteyttä, he saattavat avautua asiasta.

– Seksuaalinen hyväksikäyttö on rankimmissa muodoissaan niin tuhoavaa toimintaa ja sen esiintulo niin hidasta ja vaivalloista, että rikos tulisi rinnastaa juridisesti murhaan. Tämä rikos ei vanhene – ei varsinkaan uhrien elämässä, Villa sanoo.

– Lainsäädäntöä muuttamalla pitäisi päästä vähintäänkin käsiksi sekä pedofiilirinkeihin että niihin yksittäisiin hyväksikäyttäjiin, joilla on useita uhreja. Lainmuutos saattaisi myös ennaltaehkäistä hyväksikäyttäjien toimintaa, sillä he tietäisivät olevansa juridisesti vastuussa ihmiselämän tuhoamisesta pitkälle tulevaisuuteen, jolloin uhrit saattavat olla jo kyllin vahvoja kertomaan rikoksista, hän jatkaa.

Janne Villan tuoreessa kirjassa ei käsitellä vain Taiwaniin liittyviä asioita. Kirja tarkastelee laajasti erilaisia uskonnollisia yhteisöjä ja niissä ilmennyttä hengellistä väkivaltaa sekä sitä, miten väkivallan jättämistä muistoista on mahdollista pyrkiä toipumaan.

Edellinen artikkeliLiberiassa käynyt Duudsonien Jarppi: Ei onni ole paljoudesta kiinni
Seuraava artikkeliPiispan joukkue haastaa lentopallossa c-tytöt

Ei näytettäviä viestejä