Turkuun tänään kokoontunut kirkolliskokous käsittelee tällä viikolla muun muassa seurakuntarakenteen uudistusta. Kirkolliskokouksen tiedotustilaisuudessa selvisi, että jos uudistus toteutuu, uuden rakenteen edellyttämät luottamushenkilöt valitaan vuonna 2018.
Asiasta kertoi kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja.
Näin ollen uuteen seurakuntarakenteeseen siirtyminen sisältäisi noin neljän vuoden siirtymäkauden. Koska neljän vuoden välein järjestettävät seurakuntavaalit pidetään tänä vuonna, kirkossa ei seurakuntaratkaisun takia tarvitsisi järjestää ylimääräisiä vaaleja.
Uudessa rakenteessa jokainen seurakunta kuuluisi seurakuntayhtymään.
Arkkipiispa Kari Mäkinen arvioi, että kirkolliskokous tekee seurakuntarakenteesta lopulliset päätökset ensi syksynä tai keväällä 2015.
Mäkinen esitteli tiedotustilaisuudessa keskeisiä tämän viikon istunnon asioita. Näitä ovat muun muassa kirkon yhteiskunnallisten tehtävien korvaaminen yhteisöveron sijaan valtionavulla. Asiaan tarvitaan ennen valtiovallan päätöstä kirkolliskokouksen lausunto.
Kirkolliskokous käsittelee myös kirkon keskushallinnon uudistamista. Piispainkokoukseen jäisivät jäseniksi vain piispat, kirkon ulkoasiain neuvosto lakkautettaisiin ja sen tehtävät siirrettäisiin muille elimille.
Myös kirkollisten päätösten lapsivaikutusten arvioinnista päätetään.
– Kirkon jos jonkun on lähdettävä siitä, että hauraimmassa ja heikoimmassa asemassa olevien, esimerkiksi lasten ääni otetaan huomioon, arkkipiispa totesi ja sanoi pitävänsä hyvänä, jos muuallakin yhteiskunnassa arvioitaisiin päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa niiden vaikutukset lapsiin.
Tiedotustilaisuudessa oli läsnä myös ensi kuussa eläkkeelle jäävä Ruotsin kirkon arkkipiispa Anders Wejryd. Arkkipiispa Mäkisen mukaan kirkolliskokouksessa kuullaan myös jatkossa sisarkirkkojen edustajien tervehdyksiä. Wejryd käytti ennen tiedotustilaisuutta kirkolliskokouksen avauspuheenvuoron.
Kuva: Johannes Ijäs