Uskontotieteen professori: ”Suhteeni uskontoon muuttui, kun tein tutkimusta muualla kuin Suomessa”

Itä-Suomen yliopiston uusi uskontotieteen professori paneutuu kulttuurien kohtaamisten ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimukseen. Professoriksi on nimitetty VTT Timo Kallinen, 47.

1 Olet antropologi ja yhteiskuntatieteilijä. Millä mielin lähdet uskontotieteen professoriksi?

– Suhteeni uskontoon on muuttunut, kun olen tehnyt tutkimusta muualla kuin Suomessa. Nuorempana olin ajattelultani voimakkaammin uskontokriittinen. Sekularismi oli minusta ratkaisu kaikkiin uskontoon liittyviin kysymyksiin. Afrikassa olen nähnyt, miten uskonnon vaikutus ihmisten arkielämässä ja yhteiskunnassa on hyvin erilaista kuin täällä. Se on laittanut uudelleen arvioimaan asioita.

2 Olet tutkinut nimenomaan sekularisaatiota. Mikä siinä kiinnostaa?

– Sitä pidetään yhtenä modernin ajan keskeisimmistä muutosprosesseista. Länsimaissa on satoja vuosia siitä, kun poliittiset instituutiot irtautuivat kirkosta, ja nyt ollaan nykytilanteessa, jossa uskonto ja politiikka ovat eri asioita. Muualla on toisin. Ghanassa sekularisaatio on tapahtunut nopeana ja aggressiivisena prosessina. Hallitsijoiden asema siellä sai oikeutuksensa tuonpuoleisesta. Siirtomaavallan mukaan taas päälliköt olivat poliittisia hallitsijoita, eivät uskonnollisia. Sitä ihmisten oli vaikea ymmärtää.

3 Mihin suuntaan haluat ohjata opiskelijoitasi?

– Ensisijaisesti etnografiseen tutkimukseen. Olisi hyvä, että väitöskirjaa tekevät jatko-opiskelijat tekisivät kenttätyötä. Olisi osallistuvaa havainnointia ja haastatteluja. Näin päästäisiin käsiksi uskonnollisiin ilmiöihin nykypäivänä. Toiseksi ohjaisin opiskelijoita vertailevaan tutkimukseen. Vaikka tutkittaisiin kulttuurista kohtaamista Suomessa maahanmuuton seurauksena, ei rajoituttaisi vain 2000-lukuun tai Suomeen vaan vertailevasti laajemmin. Sillä tavalla päästään käsiksi kysymyksiin, jotka eivät vanhene päivän politiikan mukana.

Kuva: Jukka Granström

Edellinen artikkeliKasvatuksen päivillä ja kaikessa kirkon kasvatuksessa etsitään nyt rauhaa
Seuraava artikkeliEssee: Voisiko robotti toimia tuomarina? – Nyt on aika puhua roboetiikasta ja roboteologiasta

Ei näytettäviä viestejä