Ovatko luonnontieteellinen ja uskonnollinen näkökulma ihmiseen ja historiaan sovittamattomassa ristiriidassa, kysyi emeritusarkkipiispa John Vikström luennoidessaan Tampereella. Vikströmin mukaan on kaksi äärilaitaa, jotka vaativat, että olisi tehtävä valinta luonnontieteellisen ja uskonnollisen näkökulman välillä: uskonnollinen fundamentalismi ja tieteellinen skientismi.
Uskonnolliset fundamentalistit katsovat esimerkiksi, että Raamatun luomiskertomusta on pidettävä luonnontieteeseen verrattavana tietona maailman, elämän ja ihmisen synnystä.
Skientismi, tiedeusko taas katsoo, että tiede, eritoten luonnontiede, on ainoa tie tietoon ja totuuteen maailmasta.
– Tällöin se kohdistaa kritiikkinsä ei ainoastaan uskontoja vaan usein myös humanistisia tieteenhaaroja kohtaan. Ideologisella ehdottomuudellaan se joutuu samalla ristiriitaan sen periaatteen kanssa, että tieteen on oltava avoin uusille löydöille ja keksinnöille.
Vikströmin mukaan voimistuneen ateistisen uskontokritiikin herättämä keskustelu, joka on rantautunut myös Suomeen, on ensisijaisesti välienselvittely edellä mainittujen äärikantojen välillä.Hänen mukaansa uskonnollinen fundamentalismi ja ateistinen tiedeusko sopivatkin yhteen kuin vakka ja kansi. Niissä on yhteisenä piirteenä tehdä kaikki järjellä ymmärretyksi.
– Juuri tämä yhteinen rationalismi tekee sen, että ateistiselle kritiikille uskonnollinen fundamentalismi on mitä kiitollisin kohde.
– Sen sijaan sellainen kristinuskontulkinta, joka ottaa huomioon myös Raamatun ja kristinuskon historiallisen ja inhimillisen puolen ja katsoo, että Raamatun kertomukset maailman ja ihmisen synnystä vastaavat toiseen kysymykseen kuin luonnontiede, tuottaa ateistiselle kritiikille enemmän haasteita ja ongelmia. Tämän kannan mukaan uskonto vastaa kysymykseen miksi ja mitä varten maailmankaikkeus ja ihminen ovat syntyneet ja ovat olemassa, luonnontiede sen sijaan kysymykseen miten kaikki tämä on tapahtunut, Vikström totesi.
Hänen mielestään USA:sta ja Englannista lähtenyt uskontokritiikki ei Suomesta käsin näytä olennaiselta. Näissä maissa ”haukutaan puuta, jossa ainakaan me emme istu”. Vikströmin mukaan Suomen vapaa-ajattelijoiden taannoiset bussimainoskampanjat ovat vierasta tuontitavaraa.
– Englannissa tällainen tempaus oli ollut vastaus joidenkin evankelikaalipiirien vastaavalle kampanjalle, jossa ihmisiä oli peloteltu ikuisella kadotuksella. Meille tuotuna se oli siis vastaus ilman kysymystä ja osoitetta, tyhjä huitaisu ilmaan.
John Vikström puhui tänään Tampereen työväenopistossa Uskon akatemia – tulevaisuuden kysymyksiä -luentosarjassa. Luennot ovat Tampereen luterilaisten seurakuntien ja työväenopiston järjestämiä.
Hän totesi myös, ettäkristinusko ja humanismi voivat suojella ihmistä kilpailu- ja suoritusyhteiskunnan sekä materialismin ehdottomuudelta. Vikström määritteli kristinuskon tehtäväksi puolustaa ja tukea ihmistä sekä hyväksyä ihmisen keskeneräisyys. Kristinuskon tavoitteena on vapauttaa syrjinnästä, sorrosta ja turhista huolista ja peloista, jopa kuoleman pelosta. Lue koko puhe!