Uppsalassa vierailleen professori Jyrki Knuutilan mukaan paikan päällä on nähtävillä muun muassa käsinkirjoitettu katkelma evankeliumikirjasta sekä suomenkielinen jumalanpalvelusjärjestys ja käsikirja Mikael
Agricolan ajalta. Knuutila luonnehtii dokumentteja erittäin merkittäviksi.
– Esimerkiksi evankeliumikirjan katkelma ja messu- ja käsikirja osoittavat, että reformaatiosta ovat vastuussa muutkin kuin Mikael Agricola. Dokumentit ovat Agricolan aikaisia mutta eivät hänen itsensä tekemiä. Reformaatio oli useampien henkilöiden toimeenpanema, Knuutila sanoo.
Agricolan aseman korostaminen on hänen mukaansa peräisin kansallisromantiikan aikakaudelta 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta ja 1900-luvun alusta. Silloin luodun suurmieskultin vuoksi Uppsalassa esillä olevien dokumenttien kaltaiset käsikirjoitukset jäivät vähemmälle huomiolle.
– Asiakirjojen olemassaolo on tiedetty, mutta niihin ei ole ollut tarvetta kiinnittää huomiota. Nykyisin tutkimusta tehdään hieman eri näkökulmasta.
Viime aikoina julkistakin huomiota on kiinnitetty muun muassa Helsingin yliopiston kirjastossa säilytettävään raumalaisen Mathias Johannes Westhin koodeksiin 1500-luvulta, joka sisältää muun muassa messu- ja käsikirjan suomennoksia, rukouksia ja virsiä.
Knuutilan mukaan suomenkielistä jumalanpalveluselämää harjoitettiin Tukholmassa nykyisen saksalaisen kirkon tilalla sijainneessa entisessä dominikaanien kirkossa jo 1530-luvulla.
Uppsalan kirjastossa on esillä myös piispan Tuomaan kirjastostaan lahjoittama kirja 1200-luvun puolivälistä alkupuolelta, Pyhän Henrikin hetkipalvelukseen liittyvä saarna ja Uppsalan kokouksen päätösasiakirja 1500-luvun lopulta, jossa Ruotsi sitoutui Augsburgin tunnustukseen.
(Kuva: Timo Häkkinen)