Tieteen ja koululaitoksen kanssa vastakarvainen ajattelu edustaa nykypäivän kansanuskoa, arvioi suomalaista muinaisuskoa tutkinut dosentti Risto Pulkkinen.
Pulkkinen puhui suomalaisesta kansanuskosta Tieteen päivillä Helsingissä viime viikolla. Hän pohti, mitä kansanuskolla tarkoitetaan.
– Menneessä maailmassa kansanusko edusti valtakulttuurin kanssa vastakarvaista ajattelua. Kirkko ja kristinusko edustivat oikeaa oppia ja kansanusko jotakin sellaista, jota kirkonmiehet eivät voineet hyväksyä, Pulkkinen sanoi.
Hän muistutti, että vielä 1600-luvulla tiede ei ollut samanlainen auktoriteetti kuin se nykyään on. Mikä sitten olisi nykypäivänä kansanuskoa?
– Tänä päivänä kansanuskoa on se, mikä on vastakarvaista tieteen ja koululaitoksen virallisen tiedon kanssa, Pulkkinen arvioi.