Uuskarismaattisen saarnaajan David Herzogin puheet kuolleista herättämisistä ja materiaalisen todellisuuden ihmeistä hämmentävät ja herättävät tunteita. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlbergille Herzogin puheiden elementit ovat tuttuja laajemminkin uuskarismaattisuuden ja toisaalta esoteerisen new age -henkisyyden piiristä.
Vaikka puhe vahvasti yliluonnollisista ja toisaalta materiaaliseen todellisuuteen vaikuttavista mielen voimista on tuttua new age -henkisyydestä, kuolleista herättäminen sen sijaan vaikuttaisi olevan kristillisestä teologiasta nouseva erikoispiirre.
Kuolleista herättäminen ei vaikuta ihmetekojen teemana olevan kovin tuttu muista uskonnoista. Toisaalta esimerkiksi new agen ja esoterian kentällä on runsaasti väitteitä ja kertomuksia kontakteista yliluonnollisten olentojen ja myös kuolleiden kanssa.
Herzog esiintyy Olympiastadionilla tänä viikonloppuna järjestettävässä tapahtumassa.
Vahva side new age -retoriikkaan
Sohlbergin mukaan Herzogia voisi luonnehtia uuskarismaattisuuden ja herätyskristillisyyden pohjalta ponnistavaksi saarnaajaksi, jonka puheissa kuuluu menestysteologia ja tietyllä tapaa new age -henksiyyden vaikutus. Menestysteologian korostus on Sohlbergin mukaan ollut hyvin vähäistä suomalaisessa karismaattisessa liikkeessä.
Sohlberg muistuttaa, että Herzog onkin saanut voimakasta kritiikkiä konservatiivisina ja karismaattisina pidetyiltä perinteisemmiltä järjestöiltä. Näitä ovat esimerkiksi helluntaiherätys ja erityisen konservatiivisena pidetty Patmos-säätiö. Sen piiristä äänekkäimmät kriitikot ovat olleet muun muassa Leo Meller ja Juha Ahvio.
– New age -vaikutus voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Selkeitä yhteisiä elementtejä jopa kaikkein esoteerisimman new agen ja Herzogin välillä ovat mielen resurssit, joilla pyritään vaikuttamaan aineelliseen todellisuuteen, Sohlberg sanoo.
Sohlbergin mukaan osa tapahtuman järjestäjistä on kieltänyt jyrkästi yhteydet new age -liikkeeseen. Vaikutteet retoriikkaan ja puheisiin ovat kuitenkin kiistattomat.
Herzog uskonee teologiaansa
Herzogia on pidetty niin harmittomana huijarina kuin manipulatiivisena hengellisen väkivallan harjoittajana. Esimerkiksi
Helsingin Sanomien
haastattelema toimittaja ja terapeutti-nimikettä käyttävä Janne Villa piti Herzogia huijarisaarnaajan arkityyppinä. Villan mukaan Herzog todennäköisesti tietää valehtelevansa.
Sohlberg on samaa mieltä hengellisen väkivallan näkökulmasta.
– Kyseessä on pahimman luokan hengellinen vallankäyttö ja manipulaatio. Suomalaisen uskonnollisuuden voi ajatella jossain määrin olevan jalat maassa, jolloin tämä näyttäytyy vain glamourina ja show’na. Harmitonta tämä ei kuitenkaan ole, koska aina on mukana vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joiden fyysiseen ahdinkotilaan helppoheikkimäiset lupaukset uppoavat. Uskon ja hengellisyyden limittäminen suoraan aineelliseen hyvinvointiin on puoskarointia, Sohlberg sanoo.
Villan näkemykseen, ettei Herzog itse uskoisi asiaansa, Sohlberg suhtautuu varautuneemmin.
– Kyllä hän varmasti teologiaansa uskoo. Se ei tosin sulje tietoista manipulatiivisuutta pois. Hän on taitava puhuja, demagogi ja taloudellisesti orientoitunut. Kun työtään tekee vuosikausia, siihen orientoituu vahvasti ja alkaa uskoa omaan agendaansa aina vain vahvemmin, Sohlberg sanoo.
Hänen mukaansa ihminen voi joskus tiedostaa, ettei kaikki ole kohdallaan. Ulkonainen menestys ja narsistinen huomion keskipisteenä messiaanisessa roolissa oleminen voivat hämärtää suhteellisuudentajua.
Pesunkestävä liikemies
Sohlbergin mukaan Herzog on myös liikemies, eikä hän peittele sitä.
– Hän korostaa avoimesti itselleen osoitetun taloudellisen tuen palautuvan moninkertaisena takaisin. Jos esimerkiksi ajatellaan tätä Suomen tilaisuutta, kolehtipuheiden on oltava aika vakuuttavia kulujen kattamiseksi. Järjestäjinä olevat pienet karismaattiset yhdistykset itsessään eivät ole kovin varakkaita, Sohlberg sanoo.
– Olympiastadionille mahtuu noin 40 000 ihmistä. Veikkaisin, että siitä jäädään murto-osaan, vaikka paikalla olisi edes niin sanotusti peruskiinnostunut porukka. Uskonnontutkimuksen näkökulmasta tapahtuma olisi mielenkiintoista käydä katsomassa, Sohlberg sanoo.
Liiketoiminnallisesti Suomessa vastaavia voisi esimerkiksi olla Leo Mellerin perustama Patmos tai Pirkko Jalovaaran toiminta.
Tukeutumista pseudotieteisiin
Herzogin käsitystä maailmasta Sohlberg kuvaa monistiseksi. Se tarkoittaa, että kaikki olevainen on viimekädessä samaa olemusta. Herzogin yhteydessä kaikki on siis osa Jumalaa riippumatta siitä, puhutaanko materiasta vai mielestä. Siksi hän ajattelee, että ihmisestä löytyvien mahdollisuuksien avulla voitaisiin vaikuttaa myös näkyvään todellisuuteen, esimerkiksi juuri kultahampaiden ilmestymiseen tai kuolleista herättämiseen.
Sohlberg on havainnut yhtäläisyyksiä erityisesti Yhdysvalloissa 1800-luvulla syntyneeseen New Thought -virtauksen ajatuksiin mielen ja materiaalisen todellisuuden suhteesta. Toisaalta Herzog itse vetoaa tieteellisenä auktoriteettina japanilaiseen Masaru Emotoon, joka edustaa pseudotieteellisinä pidettyjä näkemyksiä. Emoton keskeisiä ajatuksia on, että mieli voisi vaikuttaa esimerkiksi veden molekyylirakenteeseen.
Esoteeriseen puoleen liittyy myös Herzogin esiintyminen ravintoterapeuttina ja hyvinvointikonsulttina.
– Tähän kuuluu ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin linkittäminen. Amerikkalaisessa kulttuurissa hyvinvointiin ja ulkonäköön liittyvä kulttuuri on tämän tyyppisissä hengellisissä ilmiöissä ja muutenkin yhteiskunnassa hyvin vahva, Sohlberg sanoo.
Ilmiö liittyy myös menestysteologiaksi kutsuttuun ilmiöön. Se tarkoittaa, että uskolla ja erityisesti elämällä Herzogin opetuksen mukaan ihminen voisi paremmin ja menestyisi myös aineellisesti ja taloudellisesti.