Monet Kaarlo Kallialan (s. 1952) tuntevat nostavat ensimmäiseksi esiin hänen verbaalisuutensa ja älykkyytensä. Turun piispaa pidetään taitavana sanankäyttäjänä.
Yksimielisiä ollaan niin ikään siitä, että nokkela tekstinikkari sortuu usein vaikeaselkoisuuteen. Hän ilmaisee asiat niin mutkikkaasti, että tavalliset ihmiset eivät ymmärrä, mitä hän tarkoittaa. Jotkut kokevat, että evankeliumin ydin hukkuu piispan puheissa ja teksteissä älyllisyyden alle.
Kotimaa haastatteli tätä juttua varten lukuisia Kallialan työtovereita ja yhteistyökumppaneita.
Kallialaa pidetään mielenkiintoisena keskustelukumppanina, jonka kanssa kannattaa uppoutua ajatustenvaihtoon pidemmäksi aikaa. Piispa on myös huumorintajuinen – tosin hänen huumoriaan eivät kaikki ymmärrä.
Kallialan käytöksestä voi saada ylimielisen vaikutelman. Piispaa paremmin tuntevat kuitenkin vakuuttavat, että pohjimmiltaan hän on helposti lähestyttävä seuraihminen. Pistävyyden koetaan vähentyneen vuosien mittaan. Kallialaa kiitetään myös siitä, että hän ottaa vastaan kritiikkiä.
Ennen piispaksi tuloaan Kalliala työskenteli merimiespappina, diakoniajohtajana ja tuomiokapitulin dekaanina. Työhistoria selittää sitä, että diakonia, koulutuskysymykset ja uskontodialogi ovat edelleen lähellä Kallialan sydäntä.
Turun piispaa pidetään yleisesti viisaana ja humaanina ihmisenä, jolla on syvällinen ihmiskuva. Monen haastateltavan mielestä Kallialassa on samoja piirteitä kuin edeltäjässään, arkkipiispa Kari Mäkisessä. Hiippakunnan alueella kuitenkin koetaan, että Kalliala voisi olla näkyvämpi vaikuttaja.
Kallialan koetaan olevan teologisesti avarakatseinen piispa ja kristitty, joka on suvaitsevainen myös konservatiiveja kohtaan. Hän pyrkii huomioimaan koko hiippakunnan ja eri tavalla ajattelevat seurakuntalaiset.
Piispantarkastukset hän hoitaa leppoisaan tyyliin. Turun kristillisessä elämässä piispaa näkee myös vapaa-ajalla.
Kalliala on toiminut Turun piispana vuodesta 2011.
Plussat ja miinukset:
+ Verbaalisesti lahjakas
+ Humaani, syvällinen ihmiskuva
+ Huomioi eri tavalla ajattelevat
– Vaikeaselkoinen
– Voi vaikuttaa ylimieliseltä
Piispasta sanottua, suoria sitaatteja:
”Hänen kanssaan on vaikea heittää kevyttä läppää.”
”Minulla on sellainen tuntuma, että papisto kuuntelee häntä.”
”Kallelle on ok, että ihminen on keskeneräinen.”
”Hän on avara ja syvällinen kristitty.”
”Hän saattaa sortua kirjoittamaan jotain hienoa, jota lukija ei välttämättä ymmärrä. Hän on kuitenkin tehnyt tästä parannusta piispana ollessaan.”
”Hän on älykkötyyppinen henkilö, jolla on kontekstuaalisia puheita.”
”Puheiden ei tarvitsisi olla niin korkealentoisia.”
”Kannanottoja vaikeuttaa se, että hän on aina ennemmin sekä että kuin joko tai.”
Piispojen profilointia varten toimitus haastatteli suurta joukkoa ihmisiä, jotka tekevät piispojen kanssa yhteistyötä kirkossa, seurakunnissa ja yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Työryhmä: Emilia Karhu, Tuija Pyhäranta, Mari Teinilä, Meri Toivanen, Noora Wikman
Kuva: Matteus Pentti
Lue myös: Kotimaa kartoitti piispojen vahvuudet ja heikkoudet, Arkkipiispa Kari Mäkinen on punnitseva realisti, Kuopion piispa Jari Jolkkonen on särmikkyyttä välttävä kansanmies, Oulun piispa Samuel Salmi on etäiseksi jäävä sovittelija, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen on ujo seuramies, Lapuan piispa Simo Peura on syvällinen mutta virkamiesmäinen, Porvoon piispa Björn Vikström on liiankin kiltti älykkö, Tampereen piispa Matti Repo on opettava ekumeenikko, Espoon piispa Tapio Luoma on välitön mutta väritön
Arkiston aarteet
Kotimaan piispantarkastus vuonna 2006:
Kari Mäkinen, Turku
Fiksulta kulttuurimieheltä kaivataan lisää hengellisyyttä
Turun hiippakunnan piispana vuoden alusta ollut Kari Mäkinen (s. 1955) on rauhallinen ja harkitsevainen. Hän tuntee laajasti kirjallisuutta ja kulttuuria. Hänellä on hyvä suhde mediaan ja hän ymmärtää jopa sen, että medialla voi olla kriittinen asenne kirkkoon.
Hän on lämmin ihminen ja hyvä kuuntelija, jonka kanssa tavallinen kaduntallaajakin tuntee olevansa samalla tasolla. Luonnehdinta tulee vastaan niin kulttuurin, median, kunnan kuin seurakunnan ihmisten kanssa jutellessa.
Esimiehenä hän rohkaisee alaisiaan ottamaan yhteyttä. Hän tuntee seurakuntien työn. Mäkistä ei pidetä lainkaan kirkkoruhtinastyyppinä, hän ei tee itsestään numeroa. Mäkinen tiedetään ajattelultaan hyvin tiukaksi naispappeuden vastustajia kohtaan, siitä huolimatta hän saa hiippakunnan eri ryhmien tuen. Hänen luonnehditaan olevan kirkon yhtenäisyyden asialla.
Mäkistä ei pidetä kovin uudistushakuisena. Kantaa voisi ottaa reippaammin. Varovaisuus voi johtua siitä, että hän on vasta aloittanut työssään. Toisaalta häntä kiitetään esimerkiksi siitä, että hän on ajanut ponnekkaasti lasten ja nuorten asioita.
Jotkut kokevat, että Turun piispalta puuttuu hengellistä johtajuutta. Kun kansa kaipaisi ilosanomaa tai Raamatun selittämistä, hänen puheensa voi joskus liikkua heille tavoittamattomissa sfääreissä.