Tuomiokapitulin lakimiesasessori kommentoi piispa Laajasalon rahankäyttöoikeutta – hiippakuntien valtuudet hämmentävät

Helsingin tuomiokapitulilla on oikeus laatia piispaa koskevia talousohjeita, sanoo kapitulin lakimiesasessori Ritva Saario.

Saario kommentoi Helsingin tuomiokapitulin edustajana hiippakuntien valtuuksista käytävää keskustelua, joka alkoi viime viikolla. Edustaja Johanna Korhonen väitti kirkolliskokoukselle, että Helsingin tuomiokapituli sallii piispa Teemu Laajasalolle Kirkon keskusrahaston ohjeista poikkeavan tavan käyttää rahaa. Korhonen totesi lisäksi, että tuomiokapituli ylitti viime vuonna budjettinsa selvästi.

Johanna Korhonen toimii myös Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana. Uutisen hänen puheenvuorostaan voit lukea täältä.

Korhonen viittasi periaatteisiin, jotka Helsingin tuomiokapituli hyväksyi viime vuoden toukokuussa. Periaatteet käsittelevät piispan vieraanvaraisuutta, matkakorvauksia ja piispan puolison matkakulujen korvaamista.

Helsingin kapitulissa ei ole edellisten piispojen aikana tehty yleisiä linjauksia kulujen korvaamisesta, lakimiesasessori Ritva Saario kommentoi Kotimaa24:lle. Aiemmin kulut on hyväksytty tapauskohtaisesti.

Saario kertoo piispa Laajasalon toivoneen itse, että taloudenpidon avoimuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi tuomiokapituli linjaisi kulujen korvauskäytäntöä. Linjausten sisältöön piispa ei hänen mukaansa ottanut kantaa.

Saario sanoo, että linjausten valmistelussa on käytetty hyväksi muiden tuomiokapitulien hyväksymiä vastaavia ohjeita.

– Piispan tehtävät ovat viran hoitajasta riippumatta varsin samantyyppisiä, joten linjauksissa on pyritty ottamaan huomioon Helsingin tuomiokapitulin korvauskäytäntö myös edeltävien piispojen ajalta.

Hiippakunnilla suuri taloudellinen itsenäisyys, mutta toimivaltasuhteissa epäselvyyttä

Johanna Korhosen kysymys herätti kirkolliskokouksessa laajempaa keskustelua tuomiokapitulien ja kirkon keskushallinnon toimivaltasuhteista ja niiden mahdollisista epäselvyyksistä.

Korhonen piti puheenvuoronsa Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä käydyn lähetekeskustelun aikana. Hän huomautti, että hiippakuntien talous on osa Kirkon keskusrahaston taloutta. Kirkolliskokous hyväksyy Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen.

Lakimiesasessori Ritva Saario puolestaan toteaa Kotimaa24:lle, että tuomiokapituli hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta ja tähän toimivaltaan sisältyy omien ohjeistusten laatiminen.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunta totesi Kirkon keskusrahaston tilinpäätöstä koskevassa mietinnössään, että keskusrahastolla ja hiippakunnilla näyttää taloushallinnossa olevan osin epäselvät toimivaltasuhteet. Nykyisessä lainsäädännössä hiippakunnilla on varsin suuri taloudellinen itsenäisyys, valiokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen sanoi. Kotimaa24:lle hän täsmentää, ettei valiokunta ottanut kantaa siihen, saako hiippakunta tehdä keskusrahaston ohjeistuksista poikkeavia linjauksia.

Hiippakuntavaltuustot hyväksyvät hiippakuntansa toimintakertomuksen ja edellisen tilikauden tilinpäätöksen. Kirkolliskokous vahvistaa tilinpäätökset. Valiokunnan mielestä kirkolliskokouksen pitäisi kuitenkin vastaisuudessa saada hiippakuntien budjettiylitysten syistä enemmän tietoa ennen tilinpäätöksen vahvistamista. Vuonna 2018 talousarviomäärärahat ylittyivät Oulun ja Helsingin hiippakunnissa.

Viime viikolla epäselvyyttä heräsi myös siitä, kenen vastuulle taloudesta päättäminen kuuluu hiippakunnassa.

Kirkkolain mukaan hiippakunnan taloussäännön hyväksyy hiippakuntavaltuusto. Vuoteen 2013 saakka sen hyväksyi tuomiokapituli.

Helsingin hiippakunnassa on voimassa vuonna 2005 hyväksytty taloussääntö. Ohjeistus piispan vieraanvaraisuus- ja matkustusohjeista ei sisälly hiippakunnan taloussääntöön, vaan siinä määrätään muun muassa kapitulien hankintavaltuuksien euromääristä ja oikeuksista myöntää avustuksia.

Edustaja Jaakko Weuro kirkolliskokoukselle: En pysty sanoin kuvailemaan sitä häpeää, jota koen hiippakuntani päätöksistä

Ennen talousvaliokunnan mietinnön hyväksymistä kirkolliskokouksessa käytettiin kaksi Helsingin piispan ohjeistukseen liittyvää puheenvuoroa.

– Kiitän talousvaliokuntaa ja puheenjohtaja Tähtistä näistä selventävistä toteamuksista, jotka auttavat saattamaan varainkäytön ja taloudenpidon asianmukaiselle tolalle myös Helsingin hiippakunnassa, Johanna Korhonen sanoi.

Kirkolliskokousedustaja, Helsingin hiippakuntavaltuuston jäsen Jaakko Weuro sanoi ”järkyttyneensä syvästi” tiedoista, joita sai kuulla asian lähetekeskustelun ympärillä.

– Helsingin hiippakunnan luottamushenkilönä en pysty sanoin kuvailemaan sitä häpeää, jota koen niiden päätösten johdosta, joita hiippakunnassamme on tehty, Weuro sanoi.

Hän peräsi Kirkkohallitukselta ohjeita, joiden avulla hiippakuntavaltuustot voivat jatkossa seurata hiippakunnan taloudenpitoa riittävällä tavalla.

Kuva: Olli Seppälä. Helsingin tuomiokapituli sijaitsee Helsingin Bulevardilla.

Lue myös:

Oliko kyseessä taksi vai parturi? – Näin piispa Laajasalon avustaja vastaa Johanna Korhosen väitteisiin

Johanna Korhonen kirkolliskokouksessa: Hiippakunta antaa piispa Laajasalon käyttää rahaa kirkon ohjeiden vastaisesti

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPaavin määräys: Katolisen kirkon työntekijöiden on ilmoitettava kaikista seksuaalirikosepäilyistä seurakunnalle
Seuraava artikkeliOliko kyseessä taksi vai parturi? – Näin piispa Laajasalon avustaja vastaa Johanna Korhosen väitteisiin

Ei näytettäviä viestejä