Kirkolliskokouksen avauspäivänä maanantaina käsiteltiin lähetekeskustelussa myös Kirkon nelivuotiskertomusta 2020—2023 ”Kirkko epävarmuuksien ajassa”.

Asiasta käytetyissä puheenvuoroissa Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen kiinnitti huomiota nelivuotiskertomuksen työntekijätilastoihin ja eräisiin niistä ilmeneviin seurakuntatyön kehityskulkuihin.

Kemppainen huomautti, että kirkko on hyvin työntekijävaltainen. Miesten osuus kirkon työntekijöistä pienenee koko ajan. Lisäksi seurakuntien työvoiman keski-ikä nousee.

Kemppainen kaipasi kirkon alojen koulutukseen myös enemmän käytännönläheisyyttä.

Aluksi Kemppainen kiiinnitti huomiota puheenvuorossaan siihen, että kirkko on hyvin työntekijäkeskeinen. Seurakuntien rakenneuudistukset johtavat hänen mukaansa myös siihen, että toiminta pyörii entistä enemmän työntekijöiden varassa. Lisäksi mielenkiintoista Kemppaisen mukaan on, että kirkon suurimmat työntekijäryhmät ovat hautausmaa-, kiinteistö- sekä hallinto- ja toimistotyöntekijät.

Kemppaisen mukaan painopisteet ovat siinä, missä on eniten resursseja. Hän viittasi siihen, että kirkon veroresursseista 60 prosenttia menee henkilöstökuluihin ja 25 prosenttia kiinteistöihin.

— Loput menee sitten toimintaan. Mutta siinäkin on ostopalveluita, eli ostetaan työntekijöitä lisää, Kemppainen totesi.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät ole kovin hyviä ammattikouluja, eivätkä enää oikein vastaa sitä, mitä seurakunnassa tapahtuu.

KEMPPAINEN KIINNITTI huomiota myös kirkon työvoiman sukupuolijakaumaan: suurin osa työntekijöistä on naisia.

— Onko se hyvä vai huono? Hyvä, naiset ovat hyviä työntekijöitä. Mutta tulevaisuudessa saattaa olla haaste siinä, että monissa seurakunnissa suurin osa työntekijöistä on naisia.

Työvoiman sukupuolijakauma on Kemppaisen mukaan tällä hetkellä naisten hyväksi 70—30.

— Tulevaisuudessa, kun otetaan opiskelijat huomioon, jakauma on 80—20, Kemppainen ennusti.

Aikaisemmin Kemppaisen mukaan valiteltiin sitä, että messuissa [toimittamassa] oli vain miehiä.

— Nykyään monessa seurakunnassa on vain naisia messussa. Itse pyrin järjestämään, että olisi molempia.

Tulevaisuuden rektyrointihaaste Kemppaisen mukaan on, miten nuoret miehet kannustetaan opiskelemaan kirkon alalle. Lisäksi asiaan liittyvät seurakuntien työntekijävalinnat.

Kemppainen viittasi puheenvuoronssaan myös kirkon työvoiman ikääntymiseen.

— Seurakunta elää usein sitä elämää, mitä työntekijät ovat. Olisi hyvä, että olisi eri-ikäisiä työntekijöitä. Tämäkin on rekrytoinnin haaste, Kemppainen sanoi.

Kemppainen totesi kirkolla olevan rektyrointiongelman, sillä sen työvoimasta aika moni jää lähivuosina eläkkeelle.

Lopuksi Kemppainen pohdiskeli nelivuotiskertomuksen työntekijätilastojen äärellä myös koulutushaasteita, siis sitä, minkälaista koulutusta kirkon tulevat työntekijät saavat.

— Yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät ole kovin hyviä ammattikouluja, eivätkä enää oikein vastaa sitä, mitä seurakunnassa tapahtuu. Mikä on henkilöstökoulutuksen osuus, jotta koulutus olisi mahdollisimman käytännönläheistä? Jari Kemppainen kyseli puheenvuorossaan.

Lue myös:

Kirkolliskokouksen kevätistunto alkoi: ”Toivon, että kahden mallin avioliittoesitys etenisi tavalla tai toisella — se on vienyt aikaa ja energiaa todella kauan”

Arkkipiispa Tapio Luoma kirkolliskokouksen avauspuheessaan: ”Ihanteiden ja todellisuuden välinen jännite on läsnä myös kirkon elämässä”

Piispa Jolkkonen kirkolliskokouksen avajaissaarnassa: Tarvitaan halua nöyrtyä ja kuunnella toisia

Ilmoita asiavirheestä