Tekoälyyn erikoistunut professori Timo Honkela oli Loviisan Rauhanfoorumissa yksi pääesiintyjistä. Honkela on kirjoittanut vuosi sitten ilmestyneen Rauhankone – tekoaälytutkijan testamentti -teoksen, jossa hän hahmottelee uuden tekniikan ja tekoälyn mahdollisuuksia maailmanrauhan rakentamisessa. Loviisan Rauhanfoorumi järjestetäänn kuluvana viikonvaihteena 31. kerran.
– Olen toiveikas sen suhteen, miten uudet koneet muuttavat maailmaa siitäkin huolimatta, että tekninen kehitys vähentää työpaikkoja ja uuden teknologian myötä kehitetään aina vain tehokkaampia aseita, Timo Honkela sanoi lauantaina pidetyssä tilaisuudessa..
Honkela käyttää termiä koneet puhuessaan uudesta teknologiasta ja tekoälystä. Honkelan mukaan kirjapainotaidon tavoin uudet koneet voivat tehdä myös hyviä asioita. Niiden myötä ihmisten on helpompi ymmärtää toisiaan. Yksi esimerkki siitä on se, että koneilla on mahdollisuus purkaa kielen eri merkityksiä ja vähentää sitä kautta vastakkainasettelua.
– Koneiden avulla voidaan tehokkaammin löytää se, mikä on parasta mahdollisimman monelle ihmiselle, Honkela sanoi.
Honkelan mukaan koneisiin liittyy myönteisellä tavalla tunteiden poissaolo. Hän ottaa esimerkin omasta perheestään ja suvustaan, jossa sotakokemukset aiheuttivat seuraavaan sukupolveen siirtyneet vihantunteet sodanaikaista vihollista kohtaan.
Honkela työskentelee digitaalisten aineistojen professorina.
Yksi innoittaja Rauhankone-kirjan kirjoittamiseen oli sairastuminen pahalaatuiseen aivokasvaimeen, joka on leikattu, mutta saattaa uusia.
Honkelalle on myönnetty Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen vuoden 2018 rauhanpalkinto.
Tilaisuuden järjestäneen Itä-Uudenmaan Paasikivi-seuran puheenjohtaja ja Loviisan Rauhanfoorumin luoja Veli-Matti Hynninen sanoi alkujuonnossaan, että maailma elää nyt historiansa vaarallisinta aikaa.
Tilaisuudessa paikalla ollut entinen EU-suurlähettiläs Eikka Kosonen muistutti siitä, että EU on onnistunut perustavoitteessaan luoda rauhaa ja vakautta Eurooppaan sekä samalla se on pyrkinyt luomaan vakautta myös eri puolille maailmaa kohtuullisuuden toteutumiseksi.
Keskustelussa nousi esille, että nyt eletään myös siinä mielessä historiallista aikaa, ettei käynnissä ole yhtään sotaa kahden eri valtion välillä.
Rauhanaktiivi Kalevi Suomela totesi, että kuitenkin pelko näyttää valtaavan yhä enemmän ala ja sen myötä asevarustelu on kiihtynyt.
Keskustelu ja puheenvuorot helteisessä salissa veivät rauhaan liittyviä näkökulmia tekoälystä kirkkoihin, joissa satojen vuosien ajan on rukoiltu rauhan puolesta, mutta kommentoijan mukaan heikoin tuloksin.
Pessimistisimpien puheenvuorojen päätteeksi Honkela muistutti luottamuksen rakentamisen merkityksestä maailmanrauhan rakentamiseksi.
– Toivo syntyy siitä, että koneiden myötä on uusia keinoja käytettävissä, Honkela sanoi.
Kuva: Mari Teinilä