Tikkurilan uuden kirkon suunnittelu etenee. Kirkosta halutaan kaupunkilaisia hyvin palveleva, helposti lähestyttävä ja luokseen kutsuva.
Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan oli määrä käsitellä kirkkohankkeen edellyttämää asemakaavamuutosta kokouksessaan maanantaina 13.2., mutta asia jäi pöydälle ja tulee uudelleen käsittelyyn maaliskuussa.
Asemakaavaluonnoksen tarkoituksena on mahdollistaa Tikkurilan kirkon, Seurakuntien talon ja viereisen liikerakennuksen purkaminen sekä korttelin rakentaminen keskustakortteliksi. Kortteliin sijoittuisi uuden kirkon ja seurakunnan tilojen lisäksi liike- ja toimistotilaa sekä asuntoja.
Itse kirkon on suunniteltu tulevan Asematielle, nykyisen Danske Bankin paikalle toria vastapäätä.
Tikkurilan nykyinen kirkko on ollut suljettuna jo kesästä 2013, ja jo sitä ennen osa rakennuksesta oli käyttökiellossa siellä todettujen sisäilmaongelmien vuoksi. Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan musiikkitoiminta, jumalanpalvelukset ja erilaiset kerhot on siirretty korvaaviin tiloihin.
Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast sanoo, että seurakunnilta puuttuvat nyt niiden toiminnalleen tarvitsemat tilat. Uuden kirkon rakentaminen ja suunnittelu Tikkurilan keskustaan on iso mahdollisuus.
– Kirkkoa tarvitaan, teemme sitä ihmisille. Haluamme rakentaa rakennuksen, joka on paitsi sanomaltaan myös toiminnaltaan valoa ja toivoa viestivä. Kirkko ja koko kortteli tuovat Tikkurilan keskustaan elävyyttä ja ihmisläheisyyttä.
Kirkolta edellytetään myös teknistä toimivuutta ja pitkäikäisyyttä, jotta käyttäjille varmistetaan terveellinen sekä elinkaareltaan kestävä rakennus.
Muurari on taiteilija
Arkkitehti Jussi Palva Verstas Arkkitehdeistä sanoo, että nyt julkaistu havainnekuva kirkosta on suuntaa antava, ensimmäinen esitys asemakaavaan. Se tulee vielä muuttumaan.
– Selvää kuitenkin on, että tällaisen talon tulee olla sekä kaunis että tarkoituksenmukainen. Jos se ei ole tarkoituksenmukainen, ei se ole kauniskaan. Talon pian käynnistyvä tarkempi suunnittelu sisältä toimii ulkoisenkin suunnittelun tukena.
Joitakin periaatteita on kuitenkin selvillä. Kirkko tulee olemaan sellainen, että valo on kauniisti alttarilla. Seurakuntasali ja kirkkosali ovat yhdistettävissä sekä erotettavissa. Seurakuntalaisille tarkoitetut jokapäiväiset toiminnot löytyvät lasiseinän takaa sekä läheltä katutasoa.
– Luonnonvalo lankeaa sisälle, mutta kirkko ja seurakuntatila ovat suojassa. Keskellä kaikkea, mutta kuin myrskyn silmässä, rauhoittumisen paikka. Kirkon kahvila on suoraan yhteydessä torille ja sinne avautuu terassi. Kahvilasta pääsee suoraan myös seurakuntatiloihin, Palva kuvailee.
Rakennuksen korkeamman osan kautta tulee valoa alttarille. Auringonvalon suunta ja ilmansuunnat määrittävät paljolti rakennuksen muotoa. Rakennuksen yläosa on tapulia ja alaosa päästää valoa. Korkeassa osassa on eräänlainen taideseinä.
– Taiteilijana siinä on muurari. Valo tulee läpi, sillä seinä on muurattu niin, että pinta on harsomainen ja ylhäältä harvempi, lasitiilistä tulee köynnösmäinen kuvio alttarin takaseinälle. Seinä näkyy mahdollisimman monesta suunnasta kirkkoa lähestyttäessä. Kirkko keskellä kylää määrittää, missä on keskusta, Palva hahmottelee tämänhetkisiä suunnitelmia.
Kirkkohankkeen budjetti on 20 miljoonaa euroa
Vantaan kaupungin asemakaavasuunnittelija Seppo Niva puolestaan sanoo, että kaupungin tavoitteena on saada kirkon korttelista elävä keskustakortteli.
– Siinä on kirkon lisäksi asumista, toimistoja ja liiketilaa. Kirkko sijoittuu uuden torin ja tulevan kävelykadun reunaan, joten sen ja tietysti koko korttelin merkitys kaupunkikuvalle on suuri. Siksi arkkitehtuurin korkeasta tasosta pidetään kiinni, Niva toteaa.
Kirkkokorttelia koskeva kaavaluonnos tulee todennäköisesti kaupunkilaisten nähtäville helmi–maaliskuussa.
Kirkkohankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa ja toteutusmuoto on niin sanottu projektiallianssi. Tässä urakkamuodossa rakennuttaja eli Vantaan seurakunnat ja suunnittelijat sopivat yhdessä, millä periaatteilla urakassa toimitaan ja kuinka hankkeen riskejä hallintaan. Tällöin myös taloudellinen tulos on yhteinen etu eli rakennuskustannukset eivät karkaa käsistä.
Lue myös:
Korjausvelka on hyvä konsultti kiinteistösäästöjen etsintään
Kirkon toimitilojen ylläpito ravistelee pahasti taloutta
Arkistojuttu: Tikkurilan kirkkokortteliin haetaan ideoita palvelumuotoilulla