Miksi innostuit kuvaamaan juuri kirkkoja?
– Korona-aikana ei ollut työtilaisuuksia eikä voinut juuri matkustaa. Päätin toteuttaa pitkäaikaisen suunnitelmani ja ostin dronen. Kirkkoja on kuvattu paljon maasta käsin, mutta ei juurikaan ilmasta. Laskin Wikipediasta, että Suomessa on noin 800 kirkkoa. Ajattelin, että niiden kuvaaminen olisi mukava projekti. Kun lähdin kiertämään Suomea, selvisi, että kirkkoja olikin 850. Kuvia otin lähes 10 000 kappaletta.
Kuinka työläästä projektista oli kyse?
– Autolla ajettujen kilometrien tarkkaa määrää on vaikea laskea, mutta puhutaan kymmenistä tuhansista. Olen yhdistänyt kuvauksia sukulointi- ja työreissuihin. Välillä olen joutunut kuvaamaan saman kirkon useampaan kertaan, jotta olen saanut itseäni tyydyttävän kuvan. Kokkolassa sijaitsevan, valkoiseksi kalkitun Kaarlelan kirkon kuvasin neljään otteeseen. Yhdellä reissulla kirkko oli rakennustelineiden peittämä, kerran aurinko paistoi niin, että kuva paloi puhki ja kerran oli niin ankea sää, että kirkko näytti suorastaan rumalta.
Pysyikö kuvauskopteri ehjänä kuvausmatkoilla?
– Erästä kirkkoa kuvatessa keskityin liikaa sopivan kuvakulman etsimiseen ja drone osui sivusuunnassa puiden latvuksiin ja jäi sinne. Kerran dronen akun varaus loppui yllättäen, vaikka laitteen mukaan virtaa piti vielä olla. Ajan myötä akut kuluvat, eivätkä enää lataudu kuten aikaisemmin. Pari kertaa drone on törmännyt puuhun oman ohjausvirheen seurauksena.
Olet nyt kuvannut kaikki Suomen kirkot. Mikä jäi listalla viimeiseksi?
– Kumlingen kirkko Ahvenanmaalla. Pari vuotta se tuijotti minua Excelissä. Paikan päälle oli hankala mennä, koska se vaati kolme lauttaa. Ilmakuvaamisen kannalta saaristo on haastava, koska siellä on aina tuulista. Tämän vuoden keväällä kuvaus vihdoin onnistui.
Suhtauduttiinko kaikkien kirkkojen kuvaamiseen myönteisesti?
– Maaningan kirkon luona eräs nainen tuli valittamaan dronen pörinästä ilmassa ja rajaseudulla dronen lennättäminen vaati luvan. Aivan rajan kupeessa useampi kirkko piti kuvata maasta käsin, koska dronen lennättäminen oli kielletty. Itärajalla oli yllättävän paljon kirkkoja lähes rajassa kiinni. Nuijamaan kirkon takapiha loppui siihen, mistä rajavyöhyke alkaa. Myös Virolahden kirkko on hyvin lähellä rajaa.
– Pyrin aina käymään kirkon sisällä kuvaamassa myös sisätilat ja juttelemassa kesäisin paikalla olevan oppaan kanssa, jos ovi oli auki. Yleensä kuvaamiseen suhtauduttiin hyvin ystävällisesti ja sain kuulla kirkon historiasta. Ihmisiä miellytti se, että kuvausprojektini ansiosta kuvat kirkosta säilyvät jälkipolville.
Mikä kirkoista oli hankalin kuvata?
– Heinolan kirkko on puiden keskellä, joten siitä on vaikea saada hyvää kuvaa ilmasta. Kuopion seudulla oli useampia kirkkoja niin ikään puiden ympäröimänä. Niistä on mahdoton saada kuvaa, josta näkyisi sivuprofiili.
Mitkä kirkot jäivät erityisesti mieleesi projektin aikana?
– Saariston kirkot ovat mielenkiintoisia ja vaikuttavia. Esimerkiksi Aspössä on hieno kappeli, mutta ei juuri mitään muuta. Moni pienistä kirkoista on keskellä ei mitään. Yksi tällainen kirkko on Vuolijoella, noin 30 kilometriä Kajaanista Ouluun päin. Ulospäin kirkko näyttää kuin piparkakkutalolta, se hämmästytti. Tampereen lähellä sijaitseva Karkun kirkko erottuu massasta, koska siinä on punainen katto ja kiviset seinät.
Mikä on oma suhteesi kirkkoihin kuvausprojektin jälkeen?
– Melko maallinen. Olin alun perin kiinnostunut kirkkorakennuksista, mutta kun kiersin kirkkoja ja hautausmaita, ymmärsin niiden ison merkityksen koko Suomen historiassa. Köyhällä maalla on ollut varaa rakentaa hienoja kirkkoja aina uudestaan, vaikka suuri osa on tuhoutunut. Ymmärrän nyt paremmin kirkkojen merkityksen suomalaisten jaksamisen kannata. Ennen ei ollut yhteiskunnallista tukea. Kirkot ovat olleet kouluja ja niistä on saanut henkistä hyvinvointia. Suosittelen kaikille kirkkoihin tutustumista.
– Kun palvelut katoavat ja väkiluku hiipuu, monella pienellä kylällä ei enää ole juuri muuta kuin kirkko. Kirkosta voi tulla seurakunnalle myös riesa, koska rakennusten ylläpito maksaa ja kirkollisveron maksajien määrä hupenee.
Mitä aiot tehdä sadoilla kirkkokuvilla?
– Tällä hetkellä kuvat ovat nähtävillä verkkosivullani. Niistä saisi hienon kuvakirjankin, jos vain kustantaja löytyisi. Nykyään kuvakirjoja ei juuri tehdä, koska niiden tuotantokustannukset ovat kalliita.
Lue myös:
Suntio & kirkko: Eurajoen kirkon suntio Hannele Jasu viihtyy hyvässä työyhteisössä
Puulattia saa kulua myös modernissa kirkossa, sillä käytön jäljet kertovat elämästä
Ilmoita asiavirheestä