Piispainkokous päätti viime viikolla kriteereistä, joiden perusteella piispat voisivat sallia suomalaisten lähetysjärjestöjen työntekijöiden vihkimisen papiksi ulkomaisissa kumppanuuskirkoissa. Yksi kriteereistä kuitenkin yllätti.
Kriteerien mukaan vihkimyksen on tapahduttava Luterilaisen maailmanliiton (LML) jäsenkirkkoon tai sellaiseen kirkkoon, jolla on ehtoollisyhteys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Vihkimystä hakevan on tunnettava kulttuuri ja hallittava paikallinen kieli vähintään tyydyttävästi. Hänen on myös asuttava ja työskenneltävä päätoimisesti kumppanikirkon palveluksessa työalueella vähintään vuoden ennen papiksi vihkimistä ja yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta vihkimyksen jälkeen.
Kansanlähetyksen toiminnanjohtajan Daniel Nummelan mielestä piispainkokouksen antamat kriteerit ovat suurimmaksi osaksi odotuksen mukaisia. Kielitaitovaatimus on hänestä aivan ymmärrettävä. Sen sijaan piispainkokouksen kriteereihin lisäämä vaatimus kumppanuuskirkon kuulumisesta LML:ään tai virallisesta ehtoollisyhteydestä yllätti.
– Se sulkee monia pois osan yhteistyökirkoistamme. Tämmöisestä ei ollut valmisteluvaiheessa mitään puhetta, toteaa Nummela, joka oli itse mukana kriteereitä laatineessa työryhmässä.
– Jään pohtimaan, onko päätös tehty sillä mielellä, että vihkimys ei olisi yleensäkään mahdollinen, jos lähetystyöntekijä on perinteisellä virkakannalla, vaikka työntekijä olisi kumppanuuskirkossa työssä, Nummela spekuloi.
Kansanlähetyksen kumppanuuskirkoista Länsi-Japanin evankelisluterilainen kirkko ja Istanbulin luterilainen kirkko eivät ole LML:n jäseniä eikä niillä ole virallista ehtoollisyhteyttä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Käytännön tasolla ehtoollisyhteyttä kuitenkin harjoitetaan.
Kansanlähetyksen puolesta Nummela toteaa, että kriteerit täytyy nyt hyväksyä ja toimia niiden mukaan.
– Tietenkään itse kysymys vihkimyksistä ei poistu tällä ratkaisulla. Jää kysymys, miten järjestöt saavat pappisvihkimyksiä niille työntekijöille, joilla on tällainen vakaumus että he eivät halua osallistua yhteisvihkimykseen, Nummela pohtii.
SUOMEN LUTERILAISEN evankeliumiyhdistyksen (Sley) toiminnanjohtaja Tom Säilä toteaa, että Evankeliumiyhdistys toimii piispainkokouksen kannanoton puitteissa. Hän tunnistaa kuitenkin kriteereissä haasteita.
– Kirkon herätysliikkeiden työ – kuten myös lähetystyö – tarvitsee tänä aikana erityisesti toiminnan vapautta. Sääntely ei kaikilta osin tunnista lähetystyön laajaa ja monimuotoista todellisuutta. Eniten tämä kirpaisee pieniä ja matalasti organisoituneita kirkkoja lähetyskentillä.
Myös Sleyllä on Etelä-Sudanissa ja Saksassa kumppanuuskirkot, jotka eivät ole LML:n jäseniä ja joihin ei ole virallista ehtoollisyhteyttä.
– Usein tällaiset kirkot ovat niin pieniä ja organisoitumattomia, ettei niitä ole huomioitu. Pienet kirkot kuitenkin tarvitsisivat sitä, että joku vihittäisiin papiksi hoitamaan sakramentteja, Säilä sanoo.
Sleyllä on ollut suunnitteilla pappisvihkimys nimenomaan Etelä-Sudanissa. Siellä jo yli vuoden lähetystyössä ollut teologian kandidaatti olisi vihitty papiksi hoitamaan sakramentteja. Nyt se ei onnistu.
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!Ilmoita asiavirheestä
Ilmoita asiavirheestä