Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta julkisti tänään uuden tulevaisuussuunnitelmansa. TEOVISIO2035 kattaa suunnitelman laatijoiden mukaan teologisen tiedekunnan teologian ja uskonnontukimuksen alojen tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen.
TEOVISIO2035:n visiolauseke kuuluu: ”Ymmärrä ihmisyyttä ja uskontoja — maailman hyväksi.”
Teologisen tiedekunnan tutkimus ja opetus on vision mukaan uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Teologinen tiedekunta on tunnustukseton. Tätä painottaa vision sanamuoto ”maailman hyväksi”. Tiede on sekä itseisarvo että myös tietyissä rajoissa palvelutehtävä maailmassa.
Vision julkistamistilaisuudessa puheenvuoroja käyttivät teologisen tiedekunnan dekaani, professori Antti Räsänen, sekä visiotyöryhmässä toimineet professori Anne Birgitta Pessi, yliopistonlehtori Aura Nortomaa, yliopistonlehtori Tuukka Kauhanen ja teologian maisteri Sara Rautiainen. Verkostojen puheenvuoroja käyttivät toimitusjohtaja Jukka Hautala Linnasmäen opistosta ja yliopettaja Karoliina Nikula Laurea AMK:sta.
UUDESSA VISIOSSA teologian ja uskonnontutkimuksen visio on kiteytetty neljän teeman alle: Historian ja kulttuurien ymmärrys, Ihmisyys ja merkityksien etsintä, Kohtaaminen, dialogi, konfliktit sekä neljäntenä Inhimillisesti kestävä maailma ja tulevaisuus.
Historian ja kulttuurien syvän ymmärryksen osalta visiossa todetaan, että historian ja kulttuurien syvä ymmärtäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Tutkimus tiedekunnassa lähtee muinaisesta Lähi-idästä ja siinä ovat vision mukaan kaikki aikakaudet jollakin tavalla edustettuina. Maailmanlaajuiset haasteet ja mahdollisuudet vaativat uskontojen ja katsomusten lukutaitoa sekä kykyä hahmottaa, miten menneisyys muovaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Ihmisyys ja merkityksien etsintä -teemasta visiossa todetaan, että globaalien haasteiden kasvaessa eksistentiaaliset kysymykset, kuten turvallisuudentunne ja universaali toivo, määrittävät ihmisten elämää yhä vahvemmin. Vision mukaan teologiassakin ihminen ymmärretään kokonaisvaltaisesti kehollisena ja sosiaalisena olentona. Holistisen näkemyksen perusprinsiippi on, että jokaiselle ihmiselle jokin on pyhää, luovuttamattoman tärkeää ja arvokasta.
Teknologian ja tekoälyn kehittyessä ihmiskunta etsii vision mukaan uusia tapoja ymmärtää ja painottaa ihmisyyttä, inhimillisyyttä ja merkityksellisyyttä. Uskonnot, arvot ja niille perustuva etiikka tarjoavat erityislaatuisia välineitä tämän etsinnän jäsentämiseen.
Kohtaaminen, dialogi, konfliktit -teemaan liittyy se, että polarisaatio, yksinäisyys ja syrjäytyminen haastavat vision mukaan yhteisöjä. Maailmanlaajuinen verkottuminen avaa kuitenkin myös mahdollisuuksia uudenlaiseen dialogiin ja ymmärrykseen. Uskonnon ovat sekä konfliktien lähteitä että ratkaisijoita. Teologinen ymmärrys auttaa erittelemään tätä dynamiikkaa ja tarjoaa analyysitaitoja sekä kriittistä ymmärrystä ilmiöiden äärellä.
Teologiassa tutkitaan vision mukaan, miten uskontojen ja katsomusten piirissä edistetään kunnioittavaa vuorovaikutusta ja miten niiden avulla ehkäistään — tai niiden varjolla lisätään — vastakkainasetteluja.
Inhimillisesti kestävä maailma ja tulevaisuus -teema käsittää sen, että inhimillinen, sosiaalinen ja eettinen kestävyys ovat vision mukaan yhteisöjen ja yhteiskuntien elinehtoja. Tämä koskee ihmisyyttä, yksilöä ja yhteisöjä kuten myös laajemmin muuta luomakuntaa. Vision mukaan uusia ratkaisuja kestävään kehitykseen vaativat niin teknologian nopea kehitys kuin arvoristiriidatkin. Teologia toimii välittäjänä yksilöiden ja yhteiskunnan tasolla, tuoden kestävän kehityksen, rauhan ja toivon periaatteet osaksi yhteiskunnan päätöksentekoa.
2030-luvulla tiedekunta kattaa vision mukaan edelleen sekä kristillisen teologian että myös lukuisten muiden uskontojen ja katsomuksien tutkimisen ja opettamisen.
KAIKISSA NELJÄSSÄ vision teemassa kulkee tiedekunnan mukaan mukana teologian ja uskonnontutkimuksen hedelmällinen dynamiikka. Visiossa todetaan, että ensinnäkin teologia vuonna 2035 sisältää sekä teoreettista että soveltavaa tutkimusta ja näiden yhdistelmiä.
Toiseksi 2030-luvulla tiedekunta kattaa vision mukaan edelleen sekä kristillisen teologian että myös lukuisten muiden uskontojen ja katsomuksien tutkimisen ja opettamisen. Vuonna 2035 teologinen tutkimus ja opetus ei ole pelkästään uskontoihin asemoituvaa, vaan fokusoituu vision mukaan esimerkiksi arvoihin, merkitysjärjestelmiin, ei-uskonnollisiin katsomuksiin sekä eksistentiaalisiin ja eettisiin kysymyksiin.
Vision eli tulevaisuussuunnitelman julkistamistekstissä esitellään vision näkökulmasta myös vastaavasti tutkimuksen ja opetuksen näkymiä. Mitä teologien työllistymiseen tulee, suunnitelman mukaan se kouluttaa asiantuntijoita, jotka rakentavat ymmärrystä monikulttuurisesta ja moniarvoisesta maailmasta, vastaavat yhteiskunnan haasteisiin ja toimivat aktiivisesti muutoksentekijöinä globaalissa ja paikallisessa kontekstissa. Ekumeeninen ja uskontodialoginen osaaminen kehittyy vision mukaan jo tutkinnon aikana.
Teologian ja uskonnontutkimuksen tutkimusteemoja tulevat vision mukaan olemaan teologinen tutkimus eettisyyden, myötätunnon ja inhimillisyyden edistäjänä, tutkimus toivon ja paremman tulevaisuuden ylläpitämiseksi, merkitysten taustojen ymmärtäminen, uskonnollisen tai katsomuksellisen diversiteetin ymmärtäminen, ihmisen kokonaisvaltaisuuden pitäminen esillä, tutkimus yksilökeskeisyyden, yhteisällisyyden ja planetaarisen hyvinvoinnin aiheista sekä yhteiskunnallinen ja yhteiskuntapoliittinen (vaikuttavuus)tutkimus.
Erityisesti islamilaisen teologian asiantuntijat tulevat vision mukaan työelämässä tunnetummiksi opintosuunnasta valmistuneiden määrän kasvaessa.
TEOLOGEJA TYÖLLISTYY tulevaisuussuunnitelman mukaan edelleen niin kutsutuille perinteisille aloille eli papeiksi ja opettajiksi, mutta tulevaisuudessa näiden lisäksi myös yleisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä työskentelevien teologien osaaminen tulee yhä tunnetummaksi. Samoin liikkuminen työalalta toiselle tulee olemaan vision mukaan yhä yleisempää.
Kaikkia teologeja yhdistää vision mukaan se, että he työskentelevät ihmisyyden asiantuntijoina.
Työelämässä tunnistetaan tulevaisuussuunnitelman mukaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin teologien yleinen yhteiskunnallinen asiantuntijaosaaminen. Teologeja työskentelee vision mukaan eri tehtävissä mm. yrityksissä, julkishallinnossa, politiikassa, sosiaali- ja terveysalalla, järjestöissä, mediassa, tutkimusorganisaatioissa ja kansalaisyhteisöissä.
Erityisesti islamilaisen teologian asiantuntijat tulevat vision mukaan työelämässä tunnetummiksi opintosuunnasta valmistuneiden määrän kasvaessa.
Ilmoita asiavirheestä