Teologian opiskelijat toivovat uudistuksia virsiin ja niiden käyttöön. Puolet haluaa virsikirjaan enemmän iloisia ja nykyistä rytmikkäämpiä virsiä. Opiskelijoiden mielestä mallia voisi ottaa Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluista ja tuomaslauluista. Kaksi kolmasosaa toivoo, että jumalanpalveluksissa käytettäisiin virsien säestyksessä urkujen rinnalla myös muita soittimia.
Tiedot käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston dosentin Jouko Kiisken tutkimuksesta, jossa hän selvitti teologian opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia virsistä. Teologian opiskelijat ja virret: Ovatko virret aarteita vai museotavaraa? on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja -sarjassa.
Tutkimuksen mukaan teologian opiskelijat suhtautuvat virsiin myönteisesti ja haluavat seurakuntiin ja kouluihin lisää virsiopetusta. Kolme neljästä opiskelijasta veisaa virsiä mielellään ja pitää virsiä tärkeinä. Suurin osa opiskelijoista kokee, että Jumala puhuttelee heitä virsien sanoissa. Virret toimivat myös rukouksena ja yhteyden luojina toisiin kristittyihin.
Kyselytutkimus tehtiin vuoden 2012 aikana Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston teologian opiskelijoille. Tutkimukseen osallistui yli 200 opiskelijaa. Määrä vastaa kymmentä prosenttia kaikista suomen kielellä teologiaa opiskelevista.
Viidennes tutkimuksen vastaajista nosti suosituimmaksi virreksi Anna-Mari Kaskisen sanoittaman ja Pekka Simojoen säveltämän Herra kädelläsi asua mä saan (517). Lähes yhtä suosittu oli Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan (600). Kolmanneksi suosituin oli Suvivirsi (571).