Tampereen Teiskon kirkossa sijaitseva Albert Edelfeltin suunnittelema harvinainen lyijylasiteos on siirretty konservoitavaksi. Teos konservoidaan osana koko kirkon remonttia.

− Konservoinnin jälkeen teos sijoitetaan kirkkosalin takaosaan. Aikaisemmin se on ollut hieman katseilta piilossa toimituskappelissa, joten jatkossa sitä pääsee helpommin katsomaan, kertoo kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo.

Albert Edelfelt on yksi suomen merkittävimmistä kuvataiteilijoista. Teiskon kirkossa sijaitseva lyijylasiteos on runsaasti koristeltu ja se edustaa jugend-tyyliä. Ajan saatossa teoksen lyijylasirakenne on muuttunut epävakaaksi, mikä johtuu lyijylasipaneelien rakenteellisista heikkouksista ja puutteellisista tukirakenteista. Konservointiin liittyvässä päätöspöytäkirjassa teosta kuvataan ”ainutlaatuiseksi”

Lyijylasimaalauksen konservoi Iitin Lyöttilässä toimiva Lasipaja Marjut Kalin. Sama lasipaja on aikaisemmin konservoinut muun muassa Tampereen Tuomiokirkon Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin lasimaalaukset sekä Emil Wikströmin työt Visavuoren taiteilija-ateljeessa.

Konservoija Marjut Kalin kertoo, että Teiskon kirkon lasimaalaus on tyypillisessä satavuotiaan teoksen kunnossa.

− Sadassa vuodessa teoksen pintaan ehtii kertyä likaa, joka vähitellen alkaa vaurioittaa myös lasiosien pintaa. Esimerkiksi kynttilöiden polttamisesta syntyy nokea, joka tarttuu teoksiin helposti.

− Teoksen yhteen lasiosaan on ajan saatossa tullut pieni vaurio ja siitä puuttuu pieni pala. Se korjataan näkymättömiin pienellä apupalalla.

Teoksessa on kuusi metallikehikkoista paneelia, jotka on sijoitettu puisiin kehyksiin. Metallin ja puun erilaiselle muotoutumiselle ei ole aikanaan osattu jättää tarpeeksi liikkumatilaa, mikä on aiheuttanut paneelien ”pullahtamista”. Konservoinnin yhteydessä paneelien liikkumiseen jätetään tarvittava lämpövara.

LYIJYLASITEOS PURETTIIN paikaltaan kesäkuun alussa ja kuljetettiin Iittiin. Marjut Kalinin mukaan purkaminen sujui ilman ongelmia, vaikka teoksen tukirakenteet eivät olekaan alkuperäisessä kunnossa. Nyt osiin pilkottu teos dokumentoidaan huolellisesti.

− Ennen konservointia osat valokuvataan ja niistä tehdään viivakaaviot, joihin merkitään kaikki halkeamat, steariinitahrat ja vastaavat. Myös konservointitoimenpiteet kirjataan muistiin, ja kirjallinen osuus rakentuu koko konservointityön ajan.  

− Jos teos joskus tulevaisuudessa uudestaan otetaan alas kunnostettavaksi, niin sen työn tekijät pääsevät aloittamaan paljon helpommasta tilanteesta kuin me, Kalin sanoo.

Samassa yhteydessä saadaan toivottavasti lisäselvyyttä teoksen vaiheista. Se tiedetään, että maalauksen on seurakunnalle lahjoittanut Mäklinin suku. Teiskon kirkkoon ne sijoitettiin 1960, jolloin sakastissa tehtiin iso muutostyö arkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Sakasti jaettiin silloin kolmeen osaan ja lasimaalaus sijoitettiin toimituskappelin peräseinälle.

Konservaattori Marjut Kalin arvelee, että lasityö on noin sata vuotta vanha. Missä teos sijaitsi ennen kuin se sijoitettiin Teiskon kirkkoon, siitä olisi hyvä saada lisäselvyyttä. Albert Edelfelt kuoli vuonna 1905. Hänen elinaikanaan valmistui vuonna 1902 Helsinkiin Nylands Nationin rakennukseen samantyyppinen lasimaalaus.  

TEISKON PUINEN kirkko on rakennettu vuonna 1788 ja se Tampereen toiseksi vanhin kirkko.  Sitä on vuosien varrella korjattu aina noin 50 vuoden välein. Nyt tehtävä työ liittyy Tampereen seurakuntien kiinteistöstrategiaan, jonka tavoitteena on lisätä kiinteistöjen monikäyttöisyyttä.

− Esteettömyyden lisääminen ja kirkkotilan monipuolistaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Saadaan lasten tila ja myös esteetön wc. Toimituskappelin ja sakastin yhdistäminen tuo kirkkoon toisen tilan, jota voidaan käyttää samanaikaisesti kuin kirkkosalia, kertoo kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo.