Tyrnävän seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Teemu Isokääntä, 48, on valittu sunnuntaina 24.11. pidetyssä välittömässä vaalissa Raahen kirkkoherraksi. Isokääntä sai 1278 ääntä. Seinäjoen seurakunnan kappalainen Minna Lainimo sai 993 ääntä ja Raahen seurakunnan johtava kappalainen Petri Tervo 449 ääntä. Vaalien äänestysprosentti oli 17,3.
Seurakuntatyön lisäksi Teemu Isokääntä on työskennellyt kahdeksan vuotta lehtorina Ammattikorkeakoulu Centriassa. Hän on syntynyt Raahessa ja asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Pattijoella. Pattijoki kuuluu nykyisin Raahen seurakuntaan.
– Olin mukana seurakuntanuorissa, tässä suhteessa rippikoulu oli käänteentekevää aikaa. Osallistuin myös partiotoimintaan.
PAPPISURA EI OLLUT AINOA vaihtoehto. Yhtenä mahdollisuutena olisi ollut jatkaa perheen ompelukoneiden myyntiin ja korjaamiseen erikoistunutta yritystä. Siihen liittyen Isokäännän ensimmäinen koulutus on kaupallinen tutkinto.
– Kouluaikana huolsin kesäisin koulujen ompelukoneita. Armeijassa mietin seurakuntatyötä joko nuorisotyöntekijänä tai pappina. Armeijan jälkeen olin seurakunnassa harjoittelijana. Hain ja pääsin Helsingin evankeliseen opistoon nuorisotyön linjalle sekä Helsingin yliopistoon teologiseen tiedekuntaan, teologinen tiedekunta vei voiton.
– Isä suhtautui ymmärtäväisesti päätökseeni, ja on ollut ylpeä tästä uravalinnasta.
Teemu Isokääntä aloitti opinnot vuonna 1996. Hän kertoo menneensä yliopistoon avoimin mielin vailla varsinaisia odotuksia.
– Kysymykseni oli, olenko riittävän osaava teologiksi. Asuessani opiskelijakoti Konviktissa sain kasvaa muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Konviktissa asuivat muun muassa Panu Pihkala, Topi Litendahl ja Jussi Niemelä. Oli mahtavaa, että me asukkaat muodostimme eräänlaisen sulatusuunin eri seurakunta- ja herätysliiketaustoista. Sibelius-lukiossa opiskellut Jere Ijäs oli kämppäkaverini Konviktissa.
Isokääntä teki gradun siitä miten kirkko rakensi ensimmäisinä vuosina yhteyksiä EU:hun.
Hänen mukaansa perusseurakuntatyön sykkeessä teologiaan syventyminen ei onnistu niin paljoa kuin haluaisi.
– Tällä hetkellä kiinnostaa erityisesti Nikean uskontunnustuksen juhlavuosi, kysymys siitä miten Nikean uskontunnustus liittyy seurakuntatyön syventämisen teemoihin. On hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä uskontunnustuksessa sanomme ja mitä se meille merkitsee.
”Herätysliikesuuntaukset ovat osin kielipelejä, joilla sanoitetaan uskoa.”
Vaaleja edeltävässä paneelikeskustelussa Teemu Isokääntä sanoi Raahen olevan hengellisesti kirjavaa aluetta, ja että se kiehtoo häntä. Entä mikä yhdistää raahelaisia eri liikkeiden ihmisiä?
– Herätysliikesuuntaukset ovat osin kielipelejä, joilla sanoitetaan uskoa. Kaikki nousee kuitenkin samasta Raamatusta. Nuorena muistan keskustelleeni erään helluntailaisen kanssa, joka tiivisti keskustelumme sanomalla, että samaan Jeesukseen me uskomme. Toivon, että ihmiset eri sanoitusten äärellä voisivat sanoa ja ajatella, että samaan Jeesukseen me uskomme.
Teemu Isokääntä kertoo lapsuudenkotinsa perinnön olleen yleiskirkollinen ja kansankirkollinen.
”Seurakuntanuoritaustan myötä kuulun kuudenteen herätysliikkeeseen.”
– Seurakuntanuoritaustan myötä olen myös kuudennen herätysliikkeen eli kirkon nuoriso- ja isostyön kasvatti.
– Opiskeluaikana tärkeää oli yhteys Helsingin tuomiokirkkoon, pääsuntio Petri Oittiseen ja muihin työntekijöihin. Toimin tuomiokirkossa muun muassa suntiona ja Riemuvuoden projektivastaavana.
RAAHESSA TÄMÄN PÄIVÄN yhteiskunnallisista kysymyksistä Isokäännän mukaan eniten puhuttava asia on, miten hyvinvointipalvelualue Pohteen palvelut järjestetään jatkossa.
– Muutos näkyy jo lisääntyneenä kysyntänä diakoniatyössä, hyvinvointialue lähettää ihmisiä seurakunnan diakoniatyön pariin. Limingan rovastikunnan lääninrovastina tapasin äskettäin alueen diakoniatyöntekijöitä ja he kertoivat paineista lisääntyvän työn myötä. Olen informoinut myös piispaa, kuinka paine on diakoniatyössä kasvanut. Diakoniaviranhaltijoilla on alttius palvella, mutta eivät hekään ole rajattomia.
Isokääntä toteaa Raahen seurakunnan olevan yhtä aikaa kaupunkiseurakunta ja maalaisseurakunta.
– Maaseudun kysymykset ja haasteet ovat läsnä muun muassa väestön vähenemisen kautta. Maaseutuyrittäjien tukemisessa seurakunnalla voisi olla nykyistä enemmän annettavaa. Maaseutuyrittäjiä ahdistaa muun muassa palkan saaminen omasta työstä isojen keskusliikkeiden paineissa. Kustannukset nousevat, mutta tulot eivät. Ravintosuositusten myötä voimistuu kysymys siitä, tekeekö väärää työtä, kun on mukana lihan- ja maidon tuotannossa.
RAAHEN NYKYINEN SEURAKUNTA on muodostunut useammasta seurakunnasta.
– Vaalien aikana ja ihmisiä kohdatessa huomasi aluetyön vielä hakevan muotojaan. Tyytymättömyyden ääniä kuului. Yhä tarvitaan yhteistä tekemistä ja työstämistä ihmisten osallisuuden löytymiseksi, siihen että tulee tuntu läsnäolevasta seurakunnasta.
Isokääntä lainaa Oulun hiippakunnan strategiaa, jossa todetaan Jeesuksen lähteneen liikkeelle periferiasta, syrjäseuduilta.
– Seurakunnan alueella on vanhoja, perinteikkäitä pitäjiä. Tärkeää on, miten niiden identiteetti saa säilyä, vaikka on menty yhteen. Perinteiden tai identiteetin ei tarvitse liueta pois. Erilaiset identiteetit ovat voimavara. Vihantilaiset tai pattijokiset eivät heti ala sanomaan itseään raahelaisiksi.
Isokäännän mukaan kokonaiskirkko on mennyt hyvään suuntaan, sillä toiminnassa on opittu madaltamaan kynnyksiä sekä kohtaamaan erilaisia ihmisiä.
– Suvaitsevaisuudessa on menty eteenpäin. Katson että siinäkin on lähestytty Jeesuksen esimerkkiä ihmisten kohtaamisesta. Tässä diakoniatyö ja kasvatus ovat olleet suunnannäyttäjiä.
Kun Isokäännältä kysyy, mihin suuntaan hän toivoo kirkon menevän lähivuosina, hän sanoo vastaavansa ensin sarkastisesti, että toivottavasti löytyisi uusi kiistelyn aihe.
– Mutta ilman sarkasmia toivon rakenneuudistuksen etenevän, jotta laajemmin voisimme keskittyä perustehtäväämme. Seurakuntalaisia kuunteleva ja osallistava toiminta, joka erityisesti voisi näkyä jumalanpalveluselämässä, on toiveissa.
– Raahen seurakunta on ollut monille kasvattajaseurakunta kirkon töihin sekä vahvaa lähetystyön tukemisen aluetta. Edellytyksenä niille on vahva perusseurakuntatyö.
Raahen seurakunta on ollut monille kasvattajaseurakunta kirkon töihin sekä vahvaa lähetystyön tukemisen aluetta
Isokääntä toivoo Raahen seurakunnan olevan tunnettu hyvänä työnantajana.
– Kirkossa on rekrytointihaasteita, kouluttua työvoimaa valuu muualle. Kun palkoilla emme voi kilpailla, niin seurakunnan kannattaa panostaa vaikkapa työhyvinvointiin ja kouluttautumismahdollisuuksiin.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä