Tasa-arvovaltuutettu: Syrjintäkielto ei koske uskonnonharjoitusta

MAKINEN_small_01_www Pirkko Mäkinen pitää professori Seppo Koskisen avausta naisten asemasta uskonnollisissa yhteisöissä mielenkiintoisena. Mäkinen kuitenkin muistuttaa, ettei tasa-arvolakiin kirjattu syrjintäkielto koske uskonnonharjoittamista. Koskinen esitti, että kaikkien Suomen työlainsäädännön alla toimivien uskontojen tulisi sallia naisille yhtäläiset toimintamahdollisuudet miesten kanssa.

– Kyseessä on hyvin tyypillisesti tilanne, jossa kaksi perusoikeutta, tasa-arvo ja uskonnonvapaus, ovat ristiriidassa keskenään. Uskonnonvapauteen liittyvistä perusoikeuksien ristiriidoista käydään tällä hetkellä hyvin voimakasta keskustelua. Euroopassa tämä on ollut esillä muun muassa Ranskan burkakiellon yhteydessä. Suomessa keskustelu on koskettanut pääosin luterilaista kirkkoa, jonka virkaan tasa-arvolaki ulottuu naispappeuspäätöksen vuoksi. Silloin syrjintätilanteisiin päästiin puuttumaan maallisella lainsäädännöllä, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa kysymys on siitä, mitä uskonnonvapauteen katsotaan kuuluvaksi.

– Tasa-arvolain osalta kysymys on ratkaistu niin, ettei lain syrjintäkieltoa sovelleta uskonnollisten yhteisöjen uskonnon harjoitukseen liittyvän toimintaan. Voimassaolevan lain mukaisesti emme voi ottaa kantaa Suomessa toimivien uskonnollisten yhdyskuntien käytäntöihin, joissa on rajattu naisten toimintamahdollisuuksia tietyissä tehtävissä. 

Mäkinen pitää keskustelua juridisesti haastavana, koska naisten asema uskonnollisessa yhdyskunnassa vaikuttaa myös asenteisiin ja siihen millaisia käsityksiä ihmisen arvosta ja mahdollisuuksista toimia täysivaltaisesti on muualla yhteiskunnassa. Hän tunnistaa samantyyppisen perusoikeuksien välisen jännitteen myös poikien uskonnollisesta ympärileikkauksesta käydyssä keskustelussa.

– Tuomioistuimeen on nyt viety ympärileikkaukseen liittyviä tapauksia. Jotkut ovat sitä mieltä, että ympärileikkauksessa puututaan uskonnon varjolla pienen poikalapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen ja pojan pitäisi itse saada päättää myöhemmin, haluaako hän tulla ympärileikatuksi.

– Uskonnotkin joutuvat elämään muun yhteiskunnan kehityksessä mukana ja vastaamaan ajan haasteisiin. Ihmisoikeuslähtöinen argumentaatio haastaa uskontoja pohtimaan pitäisikö traditioita noudattaa kirjaimellisesti vai olisiko niissä jouston varaa, Mäkinen sanoo.

Lue myös:

Professorin keskustelunavaus: Naisten pappeus hyväksyttävä kaikissa kirkkokunnissa

Edellinen artikkeliYounan: Aseet ei ratkaisu Iranin kiistaan
Seuraava artikkeli”Työryhmän esitys takaisi työrauhan uskonnonopettajille”

Ei näytettäviä viestejä