Kotimaa Pro tiedusteli pappiskansanedustajilta heidän kantaansa tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Miehet analysoivat myös kansalaisaloitteen mukaisen lakiehdotuksen läpimenon mahdollisuuksia sekä sitä, miten tästä asiasta päättäminen tulee vaikuttamaan poliitikkojen uraan.
Onko tasa-arvoinen avioliittolaki uhka vai mahdollisuus?
Ilkka Kantola (sd.) aikoo äänestää lain hyväksymisen puolesta, mikäli se äänestykseen etenee.
– Arvostan avioliittoinstituutiota korkealle, mutta en katso muutoksen olevan uhka miehen ja naisen väliselle avioliitolle. Perinteisen avioliiton merkittävät uhkat ovat ihan muita. Koska seksuaalivähemmistöön kuuluvista moni kokee nykyisen lainsäädännön syrjiväksi, pidän tärkeänä, että tuohon kokemukseen suhtaudutaan vakavasti ja lakia parannetaan, Kantola sanoo
Simo Rundgren (kesk.), Kimmo Kivelä (ps.) ja Anssi Joutsenlahti (ps.) aikovat äänestää lakiehdotusta vastaan, koska heidän vakaumuksensa mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen liitto.
Rundgren painottaa, että hän pitää erittäin tärkeänä ihmisten tasa-arvoista kohtelua kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla. Tasa-arvon toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä hänen mielestään avioliittokäsityksen muuttamista.
– Parisuhteessa tasa-arvo voidaan toteuttaa vuonna 2001 voimaan tulleen parisuhdelain kautta, sitä tarvittaessa kehittämällä. Toivoisin, että yhteiskunnallista tasa-arvokysymystä ja avioliittokäsitystä analysoitaisiin erikseen, jotta keskustelu saisi selkeyttä, Rundgren sanoo.
– Perussuomalaisten linja on tässä asiassa yksiselitteisen selkeä. Mielestämme nykyinen sukupuolineutraalin suhteen laillistaminen riittää. Ei tarvita mitään lisää, sanoo Joutsenlahti.
Meneekö laki läpi tämän eduskunnan aikana?
Kaikki Kotimaan haastattelemat pappiskansanedustajat epäilevät lain läpimenoa tämän eduskunnan aikana.
– En usko lain läpimenoon ainakaan nyt. Mutta ehkä joillakin kansanedustajilla on tarve tuoda asia uudelleen käsittelyyn säännöllisin väliajoin, Kimmo Kivelä sanoo.
Simo Rundgrenkaan ei usko kansalaisaloitteen läpimenoon näillä valtiopäivillä.
– Otaksun sen pysähtyvän jo valiokuntakäsittelyvaiheeseen. Tulevaisuutta en pysty ennakoimaan, sanoo Rundgren.
Rundgren kuitenkin uskoo, että jos sekä laajasta yhteiskunnallisesta tasa-arvosta että toisaalta avioliittokäsityksestä saataisiin lopultakin syntymään perusteltu asiallinen ja myös teologinen keskustelu, ei tätä asiaa tässä muodossa tarvitsisi nostaa jatkuvasti esiin. Tämä vaatisi kaikkien osapuolten keskinäistä kunnioitusta.
Ilkka Kantola uskoo, että laki tulee jossain vaiheessa muuttumaan, mutta sen läpimeno tässä eduskunnassa on hänestäkin vielä epävarmaa.
Anssi Joutsenlahden mukaan lakivaliokunnan jäsenten kannat suhteessa tasa-arvoiseen avioliittolakiin ovat melkein tasoissa.
– Uskoisin siellä perinteisen avioliittonäkemyksen voittavan nipin napin. Näin ollen lakiesitys ei palaa valiokunnasta täysistuntoon päätettäväksi. Eduskunnan täysistunnossa uudella lailla voisi olla mahdollisuus läpimenoon, Joutsenlahti arvioi.
Miten asia vaikuttaa kansanedustajien poliittiseen uraan? Onko päätös omantunnon kysymys?
Ilkka Kantolan mukaan kansanedustajan on äänestettävä tasa-arvoisesta avioliittolaista tavalla, joka on sopusoinnussa hänen oman etiikkansa ja arvojensa kansa. Hänen mielestään tämän kaltaisissa seksuaalieettisissä arvokysymyksissä edustajia ei saa sitoa ryhmäpäätöksiin.
– Osalle äänestäjistä tämä kysymys on hyvin tärkeä ja kannan ottaminen saattaa vaikuttaa äänestyspäätökseen. Joitakin äänestäjiä karkottaa myönteisen kannan ottaminen, toisia karkottaa kielteisen kannan ottaminen, Kantola sanoo.
Kimmo Kivelän mielestä käsite omantunnon kysymys on hivenen outo.
– Mitkä asiat ovat omantunnon kysymyksiä ja mitkä taas eivät? Kuka määrittelee ja millä perusteilla? Kivelä kyselee.
– Kansanedustaja ei ole tehtäviensä tasalla, mikäli ajattelee asioita vain oman uransa etenemisen kannalta samalla äänestäjiä kosiskellen, Kivelä linjaa.
Anssi Joutsenlahti ja Simo Rundgren pitävät itsestään selvänä, että äänestävät tässä kysymyksessä omaatuntoaan kuunnellen. Joutsenlahdelle on tärkeää, että hän on äänestyspäätöksessään kirkon virallisella kannalla.
Äänestyspäätöksen vaikutuksesta äänestäjien käyttäytymiseen Rundgrenilla ja Joutsenlahdella on kuitenkin hiukan eri käsitys.
Rundgrenin mukaan kaikki kansanedustajan eduskunnassa tekemät päätökset vaikuttavat luonnollisesti hänen menestykseensä vaaleissa.
– Kyllä edustaja ottaa huomioon toiminnassaan myös äänestäjiensä näkemyksiä. Tästä, samoin kuin kaikista muistakin asioista jokaisen edustajan äänestäjäkunnassa on aivan varmasti monenlaisia mielipiteitä. Siksi edustaja ottaa aina vastuun lopullisesta päätöksestään itse, Rundgren linjaa.
Joutsenlahden mukaan yksittäinen päätös ei vaikuta äänestäjien käyttäytymiseen.
– Tässä nimenomaisessa kysymyksessä uskon kuitenkin olevani samalla kannalla kuin valtaosa oman vaalipiirini Satakunnan ihmisistä, Joutsenlahti sanoo.
Kuvassa Anssi Joutsenlahti ja Ilkka Kantola.