Marraskuun seurakuntavaaleissa järjestetään aikaisempaan vähemmän sopuvaaleja. Kirkkohallituksen kokoamien tietojen mukaan sopuvaaliin on päädytty 30 seurakunnassa. Edellisellä kerralla vuonna 2022 sopuvaaliin päädyttiin 45 vaalissa.

Sopuvaaliin päädytään silloin, kuin ehdokkaita on saman verran kuin täytettäviä luottamushenkilöpaikkoja.

Suurin osa sopuvaaliin päätyneistä seurakunnista on pieniä seurakuntia. Esimerkiksi Utsjoen seurakunnassa on alle 750 jäsentä. Joukossa on useita pieniä ruotsinkielisiä seurakuntia, kuten Brandö-Kumlinge (470 jäsentä), Ålands södra skärgård (502) ja Tampereen ruotsinkielinen seurakunta (852).

Mutta on joukossa isojakin seurakuntia, ja suurin niistä on Porvoon ruotsinkielinen tuomiokirkkoseurakunta, jossa on yli 11 000 jäsentä.

Kontiolahden seurakunnassa päädyttiin nyt toisen kerran peräkkäin sopuvaaliin, vaikka seurakunnassa on yli 10 000 jäsentä. Seurakunnan kirkkoherra Jukka Reinikainen kertoo, että seurakunta yritti monin tavoin herättää kiinnostusta vaaleihin ja ehdokkaaksi lähtemiseen.

Seurakunta järjesti jo keväällä vaalitilaisuuksia ja kesän lopullakin järjestettiin vielä yksi tilaisuus. Myös sosiaalisessa mediassa Kontiolahden seurakunta toi esille vaaleja ja ehdokkaaksi ryhtymistä.

– Toivoimme kovin, että ehdokkaita olisi löytynyt enemmän kuin neljä vuotta sitten. Realiteetti kuitenkin on, ettei ehdokkaita vaan löytynyt enempää, Reinikainen sanoo.

Seurakunnan päätöksentekoon ei tilanteella ole Reinikaisen mukaan ollut suoraa vaikutusta kuluneella valtuustokaudella. Päätöksiä on ollut tekemässä asiasta kiinnostuneita ja osaavia henkilöitä. Kirkkovaltuustoon olisi kuitenkin kaivattu enemmän varajäseniä, koska neljän vuoden aikana tapahtuu vaihtuvuutta.

– Näissä vaaleissa varajäseniä on mukana pieni lista, joten tältä osin tilanne paranee. Luottamushenkilöistä puolet vaihtuu, ja mukana on myös nuoria aikuisia.

Sopuvaaleja pidetään demokratian toteutumisen kannalta ongelmallisina, koska seurakuntalaiset eivät pääse äänestämään.

Sopuvaaliin päätyneen seurakunnan ei tarvitse järjestää äänestystä varsinaisena vaalipäivänä, mutta ennakkoäänestys on joka tapauksessa järjestettävä. Tämä johtuu siitä, että ennakkoon voi äänestää missä tahansa äänestyspaikassa paikkakunnasta riippumatta.

– Sopuvaalit on aina seurakunnalle hankala tilanne, sillä ennakkoäänestys on kuitenkin järjestettävä, mutta seurakunnan omat jäsenet eivät pääse äänestämään. Siksi on hyvä nähdä, että niiden määrä väheni näissä vaaleissa, sanoo Kirkkohallituksen seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela kirkon tiedotteessa.

Lue myös:

Ehdokasmäärät kasvoivat useassa seurakunnassa – Nilakassakin vältettiin sopuvaalit