Tampereen kaupunki aikoo vähentää tulevaisuudessa merkittävästi vanhusten sairaalapaikkoja ja lisätä tehostettua palveluasumista. Muutos asettaa haasteita sairaalasielunhoidolle, jonka toiminta rajoittuu sairaaloihin ja laitoksiin.
Tähän asti sairaalapapit ovat tuoneet seurakunnan palvelut potilaiden luo mutta muutoksen myötä erityisesti liikuntarajoitteisten vanhusten yhteys seurakuntaan on vaarassa ohentua.
– Haluamme turvata seurakuntayhteyden myös niille jäsenillemme, jotka eivät enää ole sairaalasielunhoidon piirissä mutta joiden liikkuminen kotoa on vaikeaa, kertoo sairaalasielunhoidon johtaja Antti Sipola.
– Tämän vuoksi olemme aloittaneet yhteistyön paikallisseurakuntien kanssa ja rohkaisemme niitä tekemään aktiivista yhteistyötä alueensa hoitoyksiköiden kanssa. Tuemme työntekijöitä muun muassa tarjoamalla ohjausta keskusteluihin ja muodostamalla vuorovaikutteista työskentelyä tukevia ryhmiä.
Tampereen kaupungin laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto pitää suunnitelmaa hyvänä ja näkee jo mahdollisia yhteistyökohteita.
– Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa yhteisön merkitys on suuri. Pyrimme omalta osaltamme tukemaan sitä, että seurakunnan työntekijä pääse sisälle yhteisöön ja tuntee olevansa sen jäsen. Seurakunnan työntekijä on yhteisön jäsen myös työntekijöille ja auttaa heitäkin tässä välillä henkisestikin raskaassa työssä.
Tampereella sairaalapappeja on yhdeksän.