Lähes 800 000 suomalaista luokitellaan virallisesti köyhiksi.
Tämä näkyy hyvin konkreettisesti myös seurakuntien diakoniatyössä. Apua tulee hakemaan yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat todella nälissään.
Joskus saatu ruokakassi avataan heti ja sen sisältöä aletaan syödä pahimpaan nälkään.
Asia on huomattu myös Ruokapankissa, joka on Tampereen seurakuntien diakoniatyön yhteydessä toimiva hävikkiruuan logistiikkakeskus.
– Keräämme syömäkelpoista ruokaa kaupoista, elintarvikkeiden valmistajilta sekä ammattikeittiöiltä. Sitä sitten jaetaan eteenpäin eri kanavien kautta, kertoo Ruokapankin toiminnanjohtaja Tanja Lähteenmäki.
Viime vuonna Ruokapankin kautta jaettiin erilaisia avustuksia noin 178 000 kertaa. Ne olivat ruokakasseja, välipaloja tai erilaisia ruokailuja.
– Ruoka-avun tarve Tampereella on nyt ennätyksellisen suuri ja tilanne huononee jatkuvasti. Tätä viestiä kuulemme jatkuvasti eri seurakuntien diakoniatyötekijöitä.
RUOKAPANKKI ON Lähteenmäen mukaan monella tapaa aivan kapasiteettinsa äärirajoilla.
– Näillä resursseilla pystymme jakamaan sen määrän ruokaa, joka meille tulee. Nyt keskitymme siihen, että toimintamme ja tuotteemme ovat laadukkaita ja turvallisia.
Toiminnanjohtaja korostaa sitä, että ruoka-avun tarkoitus ei ole olla ihmisen ainoa mahdollisuus saada ruokaa. Se toimii lähinnä väliaikaisena tukena tietynlaisissa tilanteissa.
– Jos me annamme täältä asiakkaalle esimerkiksi Italianpatapussin, niin ajatus on, että hänellä itsellään on mahdollisuus ostaa siihen mukaan jauheliha.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että yhä useammalla ovat ruokakaapit täysin tyhjinä ja rahat lopussa.
– Ruoka-apu sitten takaa sen, että on ainakin välillä jotakin syötävää.
Tanja Lähteenmäki toivoo, että ihmiset osaisivat hakea apua diakoniatyöntekijöiltä, jos ruokaa ei yksinkertaisesti pysty ostamaan.
– Diakonian vastaanotolla voidaan keskustella siitä, olisiko vielä joku tuki, jota voisi hakea.
Keskituloisen ihmisen voi olla hankala hahmottaa, mistä on kyse, kun joka kolikko pitää oikeasti laskea.
PITKÄÄN DIAKONIATYÖNTEKIJÄNÄ työskennellyt Tanja Lähteenmäki ei ihmettele sitä, että ruokaa tullaan jonottamaan joskus jo tuntejakin ennen jakelupaikan avaamista.
Nykyisen hallituksen ratkaisut ovat erittäin karuja heikoilla olevien ihmisten kannalta. Joukossa on paljon lapsiperheitäkin.
– Valmiiksi pieniä tuloja leikataan koko ajan lisää ja samalla kaikenlaiset elinkustannukset nousevat. Tämä yhtälöhän on aivan kestämätön.
Ruokapankin toiminnanjohtaja huomauttaa, että keskituloisen ihmisen voi olla hankala hahmottaa, mistä on kyse, kun joka kolikko pitää oikeasti laskea.
Aivan toimeentulon rajoilla elävälle terveyskeskusmaksukin voi olla suuri summa.
– Kun sairastut, niin kyseinen raha voi olla suoraan pois ruokarahasta. Joudut silloin tekemään kovan valinnan; menenkö lääkäriin vai syönkö.
Lähteenmäen mukaan Ruokapankin ja oikeastaan kaikenlaisen diakoniatyön asiakkaaksi voi päätyä periaatteessa kuka tahansa.
– Ihmisen on mahdollista pudota valtavan korkealta valtavan nopeasti. Tämän voi aiheuttaa esimerkiksi vakava sairastuminen tai työttömyys.
Diakonian ammattilaiset ovat panneet merkille, että asiakaskunnassa alkaa olla yhä enemmän sellaisia, jotka käyvät töissä.
– Minimipalkalla työskentelevien toimeentulo alkaa Suomessakin olemaan haasteellista. Etenkin, jos perheessä on elätettäviä lapsia, Tanja Lähteenmäki toteaa.
Lue myös:
Ruoka-aputoimijat ahtaalla – asiakasmäärät jatkaneet kasvuaan
Ilmoita asiavirheestä