Kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sopimusjärjestöt saivat eri lähteistä tuloja viime vuonna runsaat 96 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Kirkon lähetystyön keskuksen (KLK) julkistamista tilastoista.
Lähetyskannatuksen tilastoja ylläpitävä Kirkon lähetystyön keskus tilastoi nyt ensimmäistä kertaa myös järjestöjen saaman valtionavun, kirkkohallituksen avustuksen, kansainvälisen rahoituksen, sijoitustoiminnan sekä toiminnan kautta tulevat tuotot ja kulut.
Seurakuntakohtaisen lähetyskannatuksen tilastoinnista KLK:ssa sen sijaan on luovuttu. Näitä tietoja voi edelleen kysyä suoraan tukea saaneista järjestöistä.
KLK:n tiedotteen mukaan uudistuksen myötä saadaan paremmin kokonaiskuva siitä, kuinka paljon järjestöt käyttävät varoja kansainväliseen työhön. Merkittävin, aiemmin näkymätön osuus ovat valtion kehitysyhteistyömäärärahat, joita myönnetään kansalaisjärjestöille. Nämä yhdessä kansainvälisen rahoituksen kanssa kasvattavat tilastoitua kokonaissummaa lähes puolella: aiemman noin 50 miljoonan euron sijasta kokonaiskannatuksessa puhutaan nyt lähes sadasta miljoonasta eurosta.
Runsaan 96 miljoonan euron kokonaissumma muodostui vuonna 2021 perinteisesti tilastoidun varainhankinnan, avustuksien sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan kautta saadusta rahasta.
Seurakunnista ja yksityisiltä tulevat kannatus pienentynyt huomattavasti
Perinteisen lähetyskannatustilastoinnin varainhankinta tarkoittaa KLK:n tilastoinnissa kokonaisuutta, jossa ovat mukana seurakuntien avustukset, kolehdit ja lahjoitukset, yritysten ja yhteisöjen lahjoitukset, testamenttilahjoitukset sekä muut yksityishenkilöiltä tulevat lahjoitukset. Näistä lähteistä järjestöt saivat vuonna 2021 yhteensä noin 47,4 miljoonaa euroa.
Suurimmat varainhankkijat olivat Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu (KUA), molemmat noin 15,7 miljoonan summalla. Seuraavina tulivat Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (4,3 miljoonaa), Lähetysyhdistys Kylväjä (3,4 miljoonaa), Medialähetys Sanansaattajat (Sansa 3,4 miljoonaa), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley 2,3 miljoonaa), Suomen Pipliaseura (1,9 miljoonaa) ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen (Slef 0,4 miljoonaa).
Seurakuntien ja yksityisten kautta saatavat varat ovat viime vuosina vähentyneet. Kokonaissumma oli vuonna 2020 noin 49,9 miljoonaa, vuonna 2019 noin 50,3 miljoonaa ja vuonna 2018 noin 53,5 miljoonaa, mille tasolle kokonaiskannatus nousi jo 2010-luvun alussa.
Nyt näistä lähteistä tuleva kannatus tai varainhankinta on pienentynyt 2000-luvun alun lukemiin.
Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura saivat 2021 paljon valtionapua
Valtio on tukenut kirkollisia järjestöjä, jos rahaa on haettu esimerkiksi kehitysyhteistyönä pidettäviin projekteihin. Vuoden 2021 uudentyyppisessä tilastoinnissa suurin valtionavun saaja oli KUA, joka sai valtiolta runsaat 10,2 miljoonaa euroa. Toisena tuli Suomen Lähetysseura runsaan 7,9 miljoonan summalla.
Pienempiä valtionavun saajia olivat Kylväjä (591 000) ja Pipliaseura (199 000).
Kirkkohallituksen saivat vuonna 2021 KUA (921 000), Lähetysseura (57 000) ja Sley (4 000).
Kansainvälisistä rahoituslähteistä tullutta avustusta oli KUAlla (26,9 miljoonaa), Lähetysseuralla (68 000) ja Kylväjällä (32 000).
Muilla järjestöllä ei ollut viime vuonna valtiolta, kirkkohallitukselta tai kansainvälisistä lähteistä tullutta avustusta, mutta järjestöjen vuosikertomuksien ja ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston tilastojen mukaan osa niistä on ajoittain saanut esimerkiksi valtionapua. Näitä summia ei kuitenkaan ole aikaisemmin KLK:ssa tilastoitu.
Ulkoministeriön tietojen mukaan Kirkon Ulkomaanavulle maksettiin vuosina 2015–2021 kehitysyhteistyöhön tarkoitettua tukea yhteensä 64,9 miljoonaa euroa.
Sijoitus- ja rahoitustoiminta tuotti uuden tilastoinnin mukaan vuonna 2021 Suomen Lähetysseuralle 1,1 miljoonaa, KUAlle 554 000 ja Pipliaseuralle 19 000 euroa.
Valtion kehitysyhteistyöhön tarkoitettu tuki vaihtelee
Lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu ovat käyttäneet valtion myöntämiä varoja jo pitkään.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista lähetysjärjestöille maksettujen summien tilastoissa voi olla ristiriitaisuuksia järjestöjen oman tilastoinnin kanssa. Yhtenäisyyden vuoksi tässä käytetään ministeriön lukuja, ellei toisin mainita. Jotkin järjestöt ovat saaneet kehitysyhteistyövaroja vuosittain, mutta tässä jutussa käytetään yksittäisten vuosien kohdalla vertailun vuoksi vain parillisten vuosien tilastoja.
Kaikilta järjestöiltä Kotimaa ei saanut niiden omia vuosikohtaisia tilastoja kehitysyhteistyövaroista.
Suomen Lähetysseuran mukaan se on saanut valtionapua 2010-luvulla vuosittain kolmen eri kategorian mukaisiin tarkoituksiin: kehitysyhteistyöhön, rauhaan ja sovintoon sekä kolmanneksi muihin tarkoituksiin. Valtionavun kokonaissummat ovat olleet esimerkiksi tällaisia: 7,6 miljoonaa euroa (2010), 8,2 miljoonaa (2012), 9,1 miljoonaa (2014), 7,8 miljoonaa (2016), 7,9 miljoonaa (2018) ja 8,9 miljoonaa (2020).
Ulkoministeriön tilastojen mukaan Suomen Lähetysseuralle on vuosina 2015–2021 maksettu ministeriön tukea kehitysyhteistyöhön 62,1 miljoonaa euroa.
Kehitysyhteistyöhön saadut avustukset ovat joka vuosi olleet ylivoimaisesti suurin valtionavun kohde. Vuodesta 2018 alkaen valtionapua on Lähetysseuralle myönnetty 2,5–2,8 miljoonan euron verran myös rauhaa ja sovintoa edistävään työhön.
Kirkon Ulkomaanapu on saanut valtiolta esimerkiksi tällaisia summia: 12,7 miljoonaa euroa (2010), 12,85 miljoonaa (2012), 14,90 miljoonaa (2014), 9,37 miljoonaa (2016), 8,91 miljoonaa (2018) ja 10,35 miljoonaa (2020).
KUAlle maksettuja valtionapuja kertyi ministeriön mukaan vuosina 2015–2021 yhteensä 70,2 miljoonaa euroa.
Lähetysjärjestöt käyttävät kehitysyhteistyövaroja vaihtelevasti
Kansanlähetyksestä saadun tiedon mukaan järjestö on 2010-luvun alkupuoliskolla saanut vuosittain valtionapua kehitysyhteistyöhön seuraavasti: 527 000 euroa (2010), 421 000 (2012), 261 000 (2014) ja 167 000 (2015). Vuodesta 2016 alkaen valtionapua ei ole saatu.
Ulkoministeriön tilastojen mukaan Kansanlähetys olisi saanut vuosina 2015–2021 tukea 98 000 euroa.
Kylväjä on viime vuosina saanut kehitysyhteistyövaroja ministeriön tilastojen mukaan seuraavasti: 850 000 euroa (2010), 530 000 (2012), 490 000 (2014), 430 000 (2016), 370 000 (2018) ja 340 000 (2020). Samojen tilastojen mukaan Kylväjälle on vuosina 2015–2021 maksettu valtionapua kaikkiaan 2,94 miljoonaa euroa.
Suomen Pipliaseura on saanut kehitysyhteistyöhön tarkoitettua valtionapua ministeriön mukaan 310 000 euroa (2010), 430 000 (2012), 260 000 (2014), 350 000 (2016), 110 000 (2018) ja 110 000 (2020). Ulkoministeriön tilastoissa Pipliaseura sai tämäntyyppistä valtionapua kaikkiaan 1,11 miljoonaa vuosina 2015–2021.
Svenska Lutherska Evangeliförening i Finland (Slef) on ministeriön tilastojen mukaan saanut valtionapua selvästi edellä mainittuja lähetysjärjestöjä vähemmän: 20 000 euroa (2010), 40 000 (2012) ja 60 000 (2015).
Vuosien 2015–2021 valtionapusaldo on Slefin kohdalla ulkoministeriön tilastoissa 56 000 euroa.
Medialähetystyötä tekevä Sanansaattajat ei saa oman ilmoituksensa mukaan mitään valtionavustusta. Sleystä saadun tiedon mukaan ainakaan vuoden 2016 jälkeen järjestö ei ole saanut kehitysyhteistyöhön tarkoitettua valtionapua.
Valtio tukee monien kristillisten järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita
Edellä on käsitelty luterilaisen kirkon virallisten sopimusjärjestöjen varainhankintaa ja valtionapuja. Näiden järjestöjen lisäksi myös monet muut kristilliset järjestöt ovat voineet käyttää valtion kehitysyhteistyövaroja.
Edellä mainittujen järjestöjen lisäksi ylivoimaisesti merkittävin valtionavun saaja tässä kategoriassa on ministeriön tilastojen mukaan vuosina 2015–2021 ollut helluntaiseurakuntien Fida International, joka sai valtionapua 43,4 miljoonaa euroa.
Lisäksi tukea ovat 2015–2021 saaneet esimerkiksi Frikyrklig Samverkan (5,1 miljoonaa), Wycliffe Raamatunkääntäjät (1,4 miljoonaa), Suomen Vapaakirkko (1,1 miljoonaa), Suomen Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (911 000), Helsingin Diakonissalaitos (902 000), Operaatio Mobilisaatio (606 000), Suomen kristillinen lääkäriseura (633 000), Patmos Lähetyssäätiö (251 000), Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid (73 000), Suomen Ekumeeninen Neuvosto (58 000), Raudaskylän Kristillinen Opisto (48 000), Suomen Baptistikirkko (30 000) ja Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto (30 000).
Tässä jutussa mainitut rahasummat ovat pyöristettyjä.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä