Synkät virret kaikuvat – virsikirjan 500-vuotista taivalta juhlitaan Tampereella virsifestareiden merkeissä

Tampereen tuomiokirkossa lauletaan synkkiä virsiä tuomiosunnuntaina. Kuva: Jukka Granström.

Martti Lutherin ja Paul Speratuksen 1524 julkaisemaa Achtliederbuchia pidetään tuntemamme virsikirjan esiasteena. Virsikirjan viisisataavuotinen taival sai Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorit järjestämään Virsifestivaalin.

Festivaalin tuottaja, kanttori Pirjo Mäntyvaara kertoo tapahtumasarjan alkaneen jo lokakuussa reformaation päivänä. Kaiken kaikkiaan tapahtumia järjestetään pidemmällä aikajaksolla kahdeksan. Lokakuun lopussa Tampereen tuomiokirkossa esiteltiin Sirkku Rintamäen ”villivirsi”-konseptia, jossa virret syntyvät leikin kautta. Marraskuun alussa Vanhan kirkon valtasi virsikaraoke, jossa jokainen sai toivoa ja laulaa lempivirsiään. Myös esiintyä sai.

Virsifestivaali jatkuu ensimmäiseen adventtiin saakka. Tulevissa tapahtumissa korostuvat kirkkovuoden teemat: Tuomiosunnuntaina lauletaan synkkiä virsiä ja adventtina Hoosiannaa.

”Millainen on elämä? / Kärsimysten täyttämä. / Parhaimmillaankin se on / työ ja kiire rauhaton”, Pirjo Mäntyvaara tapailee ja kertoo Synkkien virsien iltain perinteen lähteneen liikkeelle Espoosta.

– Monet seurakunnat ovat sitten näitä järjestäneet ja mekin jo muutamana vuonna. Johtava kanttorimme Osmo Honkanen on toiminut niiden järjestäjänä.

Synkkien virsien illassa ääneen pääsee seurakuntalaisten lisäksi vaskiyhtye ja mieskuoro Toivo.

– Luvassa on voimallista, vahvaa veisuuta.

Mäntyvaara kertoo synkkien virsien todella olevan synkkiä, mutta myös vahvoja, vaikuttavia ja vakuuttavia.

– Ne edustavat harvemmin laulettua virsimateriaalia.

Muutamia tutumpiakin on silti mahtunut mukaan, esimerkiksi Koska valaissee kointähtönen.

– Emme jää rypemään kärsimysten täyttämään maailmaan. Mukana on myös valonpilkahduksia.

Mäntyvaara uskoo illan tavoittavan yllättävääkin väkeä.

– Mukana on varmasti niitä, jotka tuntevat virret ja laulavat niitä muutenkin. Silti tällainen teema houkuttelee aina mukaan myös uteliaita ja niitä, jotka kategorisesti kaipaavat synkempää materiaalia.

Kun lauluhaluiset ihmiset kokoontuvat laulamaan yhdessä, syntyy monilla valtava into oppia lisää.

TÄHÄN MENNESSÄ olleista tapahtumista on tullut erittäin hyvää palautetta, erityisesti pyhäinpäiväaaton virsi-illasta.

– Järjestimme perinteisen yhteislaulutilaisuuden pyhäinpäivän hengessä. Laulajia tuli kirkkoon noin 150 ja tunnelma oli liikuttava.

Mäntyvaara kertoo ihmisten kaipaavan yhdessä laulamista. Esimerkiksi seurakunnan Kuoro- ja laulukoulu Akordissa on sellainen positiivinen ongelma, että pian tarvitaan suurempaa harjoitustilaa. Mäntyvaaran mukaan yhteislaulun lumo piilee yhdessä tekemisessä.

– Kun lauluhaluiset ihmiset kokoontuvat laulamaan yhdessä, syntyy monilla valtava into oppia lisää.

Laulaminen vapauttaa endorfiineja, mikä saa ihmiset hyvälle mielelle.

– Ei ehkä turhaan sanota, että laulaminen pidentää ikää. Ainakin se tuo ihmisen elämään rutkasti lisää iloa.

Lue myös:

Virsikirjan 500-vuotinen taival – vuonna 1524 Saksassa ilmestynyttä kahdeksan kristillisen laulun kokoelmaa, Achtliederbuchia, pidetään nykyisen virsikirjan esiasteena

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliJeesus-lauluja kuullut ei ehkä saakaan 1500 euron hyvitystä
Seuraava artikkeliKirkon Ulkomaanapu aloittaa muutosneuvottelut

Ei näytettäviä viestejä