Maamme vanhin islamilainen uskonnollinen yhdyskunta, Suomen Islam-seurakunta – Finlandiya İslam Cemaati, täyttää sata vuotta 24. huhtikuuta. Suomen tataariyhteisön perustaman yhdyskunnan käytännön asioidenhoitoa johtaa helsinkiläinen Gölten Bedretdin.
Myös kaksi muuta tataari-instituutiota – vuonna 1935 perustettu kulttuuriseura FTB sekä vuonna 1945 perustettu urheiluseura Yolduz – täyttävät tasavuosia.
1. Mitä kuuluu moninkertaista juhlavuotta viettävälle Suomen tataariyhteisölle?
– Hyvää. Meillä on aktiivisia jäseniä, jotka ovat ylpeitä yhteisöstämme ja juuristamme. Toiminta on palautunut hyvin korona-ajasta.
– Valitettavaa on, että seurakunnan ja yhdistystemme jäsenmäärät vähenevät tasaisesti, mutta sille ei voi mitään: meillä kuolee enemmän vanhuksia kuin syntyy vauvoja. Seurakuntaamme kuuluu hieman alle 600
ihmistä, kun jäsenten alaikäiset lapset lasketaan mukaan. Nykyään moskeijoidemme perjantairukouksissa suuri osa osallistujista on muita kuin tataareja.
2. Miten juhlavuodet näkyvät toiminnassanne?
– Meillä on tulossa monia erilaisia tilaisuuksia yhdessä ja erikseen urheiluseuran ja kulttuuriseuran kanssa. Jo nyt meillä on Kansallisarkistossa valokuvanäyttely, jossa esitellään historiaamme. Näyttelyn avajaisissa kauniin juhlapuheen piti eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho. Näyttely jatkuu 25. huhtikuuta asti.
3. Seurakuntanne viralliseksi jäseneksi voi päästä vain tataari ja hänen puolisonsa, ja liittyjän tulee osata puhua mishääritataaria. Kuinka hyvin kielitaito siirtyy yhteisönne nuorimmille sukupolville?
– Meillä on palkattu tataarinkielinen opettaja, joka pitää lauantaisin lastentarhaa 3–6-vuotiaille ja kerran viikossa iltapäivätunteja peruskoululaisille. Painatamme itse omat oppikirjamme. Lisäksi järjestämme kesäleirejä. Vanhemmat ovat asiassa kuitenkin avainasemassa.
– Se auttaa, että olemme pieni yhteisö ja useimmat asuvat pääkaupunkiseudulla. Meillä on yhteiset juuret ja paljon keskinäisiä sukulaissuhteita, joten kanssakäyminen on aktiivista. Positiivista on se, että seka-avioliitoissakin vanhemmat haluavat, että lapset oppivat tataarikielen. Siksi olen toiveikas, että kielemme ja kulttuurimme säilyvät.
4. Olet suomalaisia uskontokuntia edustavan Uskot Foorumin varapuheenjohtaja. Suomi oli aikoinaan Itävallan jälkeen toinen länsimaa, jossa muslimien uskonnollinen yhdyskunta tunnustettiin virallisesti. Kuinka hyvin muslimeihin suhtaudutaan nyky-
Suomessa?
– Mielestäni tilanne on menossa parempaan suuntaan muun muassa rasismikeskustelun myötä. Kehityksen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että media esittäisi monenlaisia näkökulmia muslimeista. Nyt muslimeja kuvataan hyvin yksipuolisesti, vaikka meitä on Suomessakin yli satatuhatta ja meillä on hyvin erilaisia tapoja suhtautua uskontoomme. Olisi hyvä, jos myös yhteisöjen hyvistä puolista kirjoitettaisiin joskus. Valitettavasti kielteinen julkisuus myy.
– Yleisen uskonto-osaamisen vahvistaminen olisi tarpeen. Suomi kansainvälistyy, ja monet uskonnolliset vähemmistöt kasvavat. Kouluopetukseen voitaisiin lisätä yleissivistäviä tunteja.
5. Suomessa tataari- ja juutalaisyhteisöjä on kutsuttu integraation malliesimerkeiksi. 2000-luvulla maahamme on muuttanut runsaasti muslimeja Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Millä mielellä olet seurannut heidän kotoutumistaan?
– Osa on kotoutunut ihan hyvin. Ajattelen, että kotoutumisessa koulutus on tärkeää. Maahanmuuttopolitiikassa pitäisi satsata vahvemmin suomen kielen sekä suomalaisten tapojen ja kulttuurin opettamiseen. Maahanmuuttajien tulee oppia suvaitsemaan ja kunnioittamaan muita uskontoja ja kulttuureja. Nythän julkisuudessa puhutaan vain siitä, kuinka kristittyjen pitää huomioida muita. Esimerkiksi Suvivirsi kuuluu suomalaiseen kulttuuriin.
– Olen usein sanonut maahanmuuttajamuslimeille, ettei heidän tarvitse pelätä, sillä me tataaritkin olemme voineet säilyttää kielemme ja uskontomme yli sata vuotta Suomessa. Itse en ole kokenut, että minun olisi pitänyt luopua jostakin minulle tärkeästä tullakseni hyväksytyksi yhteiskunnassa.
6. Ukrainan sodan aikana on uutisoitu Venäjän vainosta Krimin tataareja kohtaan. Minkä verran pidätte yhteyttä muiden maiden tataariyhteisöihin?
– Pidämme yhteyttä säännöllisesti. Myös Krimin tataarien tilannetta olemme seuranneet huolestuneina. Koemme solidaarisuutta heitä kohtaan, mutta emme tiedä, miten voisimme auttaa. Se on kipeä asia.
7. Mitä usko Jumalaan merkitsee sinulle?
– Se on keskeinen voimanlähde. Islamin mukaan Jumala, Allah, on aina läsnäoleva. Hänen tukensa kannattelee meitä kaikissa
elämänvaiheissa.