Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous valitsee ensi viikolla (25.11.) kirkkokunnalle Helsingin hiippakunnan apulaispiispan. Kyseisen metropoliitan piispanistuimeksi tulisi virallisesti Hamina.

Suomen ortodoksisessa kirkossa on alle 60 000 jäsentä. Sillä on viime vuosikymmeninä ollut arkkipiispa, kaksi piispaa ja apulaispiispa.

Ortodoksisen kirkon piispalta kohtuudella odotettavien teologisten ja hallinnollisten taitojen sekä riittävien muiden ominaisuuksien ohella kyseisen papin tulisi myös olla munkki, naimaton tai leski. Siksi potentiaalisten kandidaattien joukko ei ole suuri.

”Apulaispiispan valinta on ekumeenisen patriarkan tahto”

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on ortodoksisen kirkollishallituksen jäsen. Kirkollishallitus on esittänyt apulaispiispan vaalia. Apulaispiispan tarvetta on Tolvasen mukaan perusteltu ensinnäkin käynnissä olevalla hallinnon uudistamisella.

– On katsottu, että tarvitaan nimenomaan hallinnon uudistamiseen perehtynyttä apulaispiispaa viemään muutosprosessi läpi ja toteutukseen käytännön tasolla. Apulaispiispa palvelisi koko kirkkoa, hän ei olisi esimerkiksi arkkipiispan avustaja, vaikka arkkipiispan hiippakuntaan olisikin sijoitettuna.

Toiseksi on Tolvasen mukaan ennakoitu väistämätöntä sukupolvenvaihdosta, ikääntymiselle eivät piispatkaan voi mitään. Tätä valinnan perustetta eivät kaikki kirkossa ole valmiita hyväksymään, Tolvanen sanoo.

– Kolmanneksi on suoraan sanottava, että apulaispiispan valinta on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin tahto. Siellä nähdään hyväksi, että ortodoksisessa kirkossa Suomessa olisi kolmen piispan lisäksi apulaispiispa. Patriarkaatin mielipidettä ei voida jättää huomiotta, koska patriarkaatti ohjaa kirkkoa kanonisesti.

Tolvanen korostaa, että nämä ajatukset ovat hänen omiaan, eivätkä edusta esimerkiksi kirkollishallituksen kantoja.

– Myös piispainkokous on määritellyt apulaispiispan tehtävän ja sijaintipaikan. Sen perusteella on kohtuullista olettaa, että myös piispainkokous on valinnan kannalla.

Mahdollisia kandidaatteja on yliopistoissa

Kotimaan tekemässä kyselyssä esiin nousee nimiä, jotka tässä eivät ole missään erityisessä järjestyksessä.

Teologisesti erittäin oppineisiin potentiaalisiin kandidaatteihin kuuluu Itä-Suomen yliopiston professori Serafim Seppälä. Hänellä arvioidaan olevan syvällisintä kirkon teologisen ja mystisen tradition tuntemusta ja sisäistämistä. Lisäksi hän tuntee hyvin myös Lähi-idän orientaalista ortodoksista traditiota.

Hieman introverttina pidetyllä Seppälällä on kirkossa arvostettu asema, mutta ainakin aikaisemmin hän on piispanvaaleissa kieltäytynyt ehdokkuudesta. Mikäli näin ei olisi, hän voisi voittaa vaalin ”10–0”.

Toinen akateemisesti pätevöitynyt nimi on Suomessa hieman tuntematon: Englannissa vuosikausia vaikuttanut ja siellä väitellyt pappismunkki Melkisedek (Mika Törönen). Häntä pidetään kyvykkäänä teologina ja ekumeenikkona. Kirkko voisi hyötyä siitä, että piispa tulisi ”ulkopuolelta”. Toisaalta Melkisedekin hallinnolliset kyvyt ovat arvoitus.

Akateemisiin nimiin kuuluu vielä Joensuussa vaikuttava yliopistonlehtori, suureen skeemaan vihitty pappismunkki Damaskinos Olkinuora. Teräväksi tutkijatyypiksi luonnehditun teologin ja kirkkomuusikon arvioidaan olevan vielä keskenkasvuinen piispaksi, mutta nousevan piispapörssissä seuraavien vuosien aikana.

Apulaispiispa voi tulla myös Valamosta – tai Turkista

Valamon luostarin igumeeni Sergeitä luonnehditaan hyvin hengelliseksi, mutta kuitenkin pikemminkin luostarimieheksi kuin kirkollisjulkisuudessa ja yhteiskunnallisesti toimivaksi hierarkiksi. Piispa-ainesta voisi olla teologian ohella myös venäjän kieleen ja taloustieteeseen perehtynyt luostarin arkkimandriitta Mikael, josta saataisiin arvioiden mukaan lempeä ja älykäs piispa.

Vielä mainitaan yhtenä mahdollisuutena Turkissa vaikuttava pappismunkki Vladimiros (Alex Rusanen). Hyvin kielitaitoisen kandidaatin mahdollisuuksien arvioidaan kuitenkin olevan vasta tulevissa vaaleissa.

Jotkut Suomen ortodoksisen kirkon edustajat ovat olleet sitä mieltä, että pienelle kirkkokunnalle riittäisivät arkkipiispa ja kaksi piispaa. Valamossa ensi viikolla pidettävä kirkolliskokous valinnee kuitenkin uuden apulaispiispan.

Oikaisu 19.11. kello 12.40. Isä Damaskinos on suureen skeemaan vihitty pappismunkki, ei munkkidiakoni, kuten jutussa aiemmin väitettiin.

Suomen ortodoksinen kirkko valitsee Helsinkiin apulaispiispan – Kotimaa kartoitti papit, joiden joukosta piispa voisi nousta