Talvisodassa ja jatkosodassa Suomen armeijassa palveli noin kolmesataa Suomen juutalaista. Suomen ja Saksan jatkosodan aseveljeys synnytti rintamalla omalaatuisen asetelman, jossa juutalaiset ja saksalaiset toimivat yhdessä hyvin läheisillä rintamalohkoilla. Kolmelle Suomen armeijassa palvelleelle juutalaiselle jopa myönnettiin Saksan armeijan rautaristi tunnustuksena urheudesta taisteluissa. Kukaan heistä ei ottanut kunnianosoitusta vastaan.
Yksi rautaristin saaneista oli lääkintämajuri Leo Skurnik. Leo Skurnikin pojan Samuli Skurnikin kirjoittama, Skurnikin suvusta kertova historiikki julkaistiin tänä syksynä. Sotaa käsittelevissä luvuissa natsien kanssa jaettua sotakokemusta kuvataan Skurnikin kannalta ahdistavana ja pelottavana. Saksalaiset olisivat halunneet rangaista Skurnikia tämän sanottua kenraali Hjalmar Siilasvuolle, että kyseinen kunniamerkki kelpaa hänelle ainoastaan takaliston pyyhkimiseen. Siilasvuo kieltäytyi luovuttamasta Skurnikia saksalaisille.
Juutalaisväestölle sodassa oli kysymys monin tavoin astetta ankarammasta ponnistuksesta kuin kantaväestön kohdalla. Mikä tahansa muu sodan lopputulos kuin nyt saavutettu olisi merkinnyt juutalaisväestölle suuria vaikeuksia. Sota-aika merkitsi juutalaisyhteisölle sen kokoon nähden myös suhteellisen suurta uhrausta. Noin kolmensadan sotilaan vahvuinen joukko oli lähes 20 prosenttia kaikista Suomen juutalaisista. Helsingin juutalaisen synagogan Pro Patria-tauluun on kaiverrettu 23 juutalaisen sankarivainajan nimet.
Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelmassa sunnuntaina 8.12. toimittaja, kirjailija Rony Smolar sekä Helsingin juutalaisen seurakunnan toiminnanjohtaja Dan Kantor puhuvat juutalaisyhteisön roolista sodissa. Lähetys alkaa kello 11.00.
(Kuvassa on juutalaisten kenttäsynagoga jatkosodan aikaan. Kuva Rony Smolarin kirjasta Setä Stiller, Isak Smolarin arkistoista. Lupa julkaisuun saatu.)