Suomalaisista 87 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa erittäin tai melko tärkeänä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Tätä mieltä ovat erityisesti nuoret, joista 95 prosenttia piti kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien määrä on kasvanut viimevuotisesta selvästi, 12 prosenttiyksikköä.
Lähes puolet, eli 42 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Erityisen tärkeänä pidetään humanitaarista apua, jota pitää erittäin tai melko tärkeänä 90 prosenttia suomalaisista.
Joka neljäs on kuitenkin valmis leikkaamaan kehitysyhteistyön määrärahoja. Viime vuonna samaa mieltä oli 16 prosenttia suomalaisista. Määrärahat pitäisi ennallaan 61 prosenttia ja niitä lisäisi 11 prosenttia suomalaisista.
Luottamus Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen on vahvistunut. Kolme neljästä pitää sitä tehokkaana ja tuloksellisena, kun edellisvuonna samaa mieltä oli kaksi kolmesta.
– On mielenkiintoista, että samaan aikaan kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaamisen kanssa kansalaiset pitävät sitä entistä tärkeämpänä. Syynä voi olla entistä levottomammaksi käyvä maailma. Pakolaisia on maailmassa nyt enemmän kuin vuosikymmeniin, ja ihmisten hätä on konkreettisesti kaikkien nähtävillä esimerkiksi Välimeren yli tulevien siirtolaisten myötä, arvioi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ulkoasiainministeriön tiedotteessa.
Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten touko-kesäkuun aikana 992 yli 15-vuotiasta suomalaista henkilökohtaisina käyntihaastatteluina. Tutkimus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä kehitysyhteistyöstä säännöllisesti yli 10 vuoden ajan.