Kutsun seuraavaan kokoukseen esittivät viime viikolla Tartossa päättyneen 11. suomalais–ugrilaisen teologikokouksen lopuksi Suomen kirkon delegaatiota johtanut piispa Seppo Häkkinen, sekä Inkerin kirkon puolesta Tarton kokoukseen osallistunut mordvalaissyntyinen pastori Aleksei Aljoškin piispa Aarre Kuukaupin valtuuttamana.
Häkkisen mielestä on merkittävää, että Inkerin kirkko haluaa ottaa vastuun seuraavan kokouksen järjestämisestä yhdessä Suomen kirkon kanssa.
– Se merkitsee Inkerin kirkon sitoutumista suomalais-ugrilaiseen ”kirkkoperheeseen” entistä vahvemmin ja toivottavasti myös lähentää kirkkojamme toisiinsa. Samalla pappeinkokous Venäjällä tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalais-ugrilaisiin vähemmistökansoihin ja tuoda esille heidän tilannettaan, Häkkinen sanoo.
Vuonna 1937 Budapestissä alkanut pappeinkokoustraditio täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Häkkinen itse osallistui Tartossa suomalais–ugrilaiseen pappeinkokoukseen ensimmäistä kertaa.
– Juhlavuoden vuoksi oli mielenkiintoista kuulla kokousten historiasta, joka näin ensikertalaiselle avasi pappeinkokousten merkitystä. Hyödyllistä oli myös kuulla muiden kirkkojen nykyisyydestä ja tulevaisuuden kysymyksistä. Monista eroista huolimatta monet asiat ovat yllättävän samanlaisia, vaikkapa kirkkojen haaste toimia maallistuvassa yhteiskunnassa.
Viron arkkipiispa Andres Põder kiteytti asian Häkkisen mielestä oivallisesti.
– Põderin mukaan ”tiemme on yhteinen”, vaikka kirkkomme ovat monella tavalla erilaisia ja toimivat erilaisissa yhteiskunnissa. Itselleni oli myös merkittävää tutustua muiden kirkkojen pappeihin. Konferenssin päätteeksi järjestetty seurakuntavierailu tarjosi konkreettisen ”kurkistusaukon” Viron luterilaisen kirkon nykytodellisuuteen, Seppo Häkkinen sanoo.
(Kuvassa: Aleksei Aljoškin ja Seppo Häkkinen / Kuva: Jussi Rytkönen)