Suntio & kirkko: Lapinlahden suntio veistää, juoksee ja näyttelee

Seurakuntamestari Sami Kokkonen on ollut alalla 30 vuotta. Hänestä suntion työssä on parasta saada käyttää omia taitojaan monipuolisesti ja kulkea kappaleen matkaa seurakuntalaisten rinnalla elämän tärkeissä taitekohdissa. Kuva: Virpi Kirves-Torvinen

Sami Kokkonen suunnitteli ja toteutti Lapinlahden kirkkoon vuonna 2024 helmikuussa käyttöön otetun kastepuun yhdessä puuseppä Pekka Kuosmasen kanssa. Kokkonen löysi idean tekstiilitaiteilija Dora Jungin suunnittelemasta Lapinlahden kirkon vihreästä alttariliinasta, jossa oli kuvattu viiniköynnöstä.

Siitä ajatus jalostui viinipuuksi, jonka rypäletertut toimivat kastepuun lehtinä. Projekti oli hyvin mieluinen, kuten hänen kirkkoon rakentamansa monet lavasteet Golgatasta Jeesuksen hautaan ja seimiasetelmiin.

Lapinlahden kirkkoa Kokkonen on esitellyt satoja kertoja. Kirvesmiehenä hän ihmettelee kirkonrakentajien taitoa sen aikaisilla työkaluilla. Rakentamiseen oli varattuna 2 500 hirttä.

Kokkonen on mieltynyt erityisesti kirkon torniin ja sinne johtavaan portaikkoon.

– Siellä näkee vanhaa rakennustyyliä, massiivisia piiluttuja hirsiä, taidokkaasti rakentajien tekemiä puuliitoksia, sepän takomia völjäreitä, pantoja, nauloja sekä tukirakenteita, Kokkonen kuvailee.

Alkuun alttaritaulun tilalla oli sammalista ja jäkälistä sommiteltu risti.

SYYSKUISESSA AikaTaika-tapahtumassa tunnelmavalaistuun torniin pääsee puolen tunnin välein opastetulle kierrokselle. Kirkkaalla kelillä sieltä voi nähdä Puijon tornin. Kokkonen on tehnyt sinne johtavalle tasanteelle alttarin ja tyhjentänyt sen vanhoista rakennusmateriaaleista.

Hän vie tutustumaan mielellään myös sakastin yläkerran Bassin kirkkomuseoon. Sieltä löytyy esimerkiksi kirkon alkuperäisiä penkkejä, aiempi empiretyylinen saarnastuoli, kamiina, vanhoja virsitauluja, viinitynnyreitä ja valokuvia.

Alkuun alttaritaulun tilalla oli sammalista ja jäkälistä sommiteltu risti. Yksi alttaritaululuonnoksen tehneistä oli Pekka Halonen, ja valokuva jäljennöksestä Kolme pyhää miestä on yhä kirkon sivuseinällä. Vuonna 1931 kirkkoon hankittu Alvar Cavénin maalaama alttaritaulu Kristuksen kirkastus puhuttelee Kokkosta.

– Kirkon penkissä istuessani olen monesti miettinyt, miten jumalanpalveluksen viettäminen on kuin kirkastusvuorella käymistä, josta laskeudumme arkeen toivottavasti voimaantuneina ja ehkä hieman kepeimmin askelin.

Lapinlahden kirkko. Kuva: Virpi Kirves-Torvinen

SUNTION TYÖ on Kokkoselle palveluammatti ja elämäntapa, jossa ihmisten lämmin kohtaaminen on tärkeää. Työsuojeluvaltuutettunakin hän pyrkii uusiutumaan ja oppimaan uutta. Kokkonen on esiintynyt monissa seurakunnan musikaaleissa ja näytelmissä esimerkiksi Pietarin ja Barabbaan rooleissa.

Viime vuonna Lapinlahti-Varpaisjärven seurakunnassa pidettiin kesän avaustapahtumana maratonharrastaja Kokkosen ideoima Unelmien liikuntapäivä, jolloin osallistujat juoksivat kirkkoa ympäri. Tapahtuma sai tänä vuonna jatkoa.

Aikoinaan Nilsiän seurakunnan nuorisotyöntekijä sanoi Kokkoselle, että tästä tulisi hyvä suntio. Valmistuttuaan Jyväskylän kristillisestä opistosta 1995 Kokkonen pääsi kesätöihin Lahden seurakuntayhtymälle ja syksyllä Lapinlahden seurakunnan avoinna olevaan seurakuntamestarin virkaan.

– Olin silloin 21-vuotiaana Suomen nuorimpia virassa olevia suntioita, Kokkonen muistelee.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliSunnuntain evankeliumi: Me hirsisilmäiset ihmiset saatamme antaa vääriä tuomioita
Seuraava artikkeli”Kirkon pitäisi olla ympäristöasioissa kirittäjä” sanoo Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöasiantuntija Elina Hienonen

Ei näytettäviä viestejä